Miten Suomen alueellinen kehitys jakautuu? Hypoteekkiyhdistys antoi Suomen kunnille luottoluokituksen asuntomarkkinoiden näkymien mukaan. Jaan kuvan siksi, että se mielestäni kertoo yhdellä kuvalla jotakin oleellista Suomen alueellisen kehityksen tilasta. Hypoteekkiyhdistyksen luokituksessa vain 10 manner-Suomen kuntaa yltää A-luokkaan: suuret kaupungit Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu. Kuudesta suurimmasta joukosta puuttuu Vantaa, joka on seuraaavassa, eli BBB-luokassa. A-luokkaan kuuluvat myös isojen kaupunkien viereiset Kangasala, Lempäälä, Kempele ja Kauniainen. Seuraavaan BBB-luokkaan kuuluu 35 kuntaa.A-luokan kuntiin keskittyy maassamme elinvoima, korkea koulutus, syntyvyys ja väestönkasvu. Aiheuttaako luokitus riemunkiljahduksia suurissa A-kaupungeissa? Mahdollisesti, mutta ei ehkä pitäisi. Kuva kertoo liiallisesta alueellisesta eriytymisestä ja elinvoiman kehityksen jakautumisesta liian kapeille harteille ja aivan liian pienelle alueelle. Kaupunkipolitiikkaa on Suomessa pitkään tehty Kokoomuksen ja Demarien johdolla keskittyen vain neljään alueeseen: pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu. Valtion rahaa on ohjattu rajusti näille alueille narratiivilla, että nämä kaupunkiseudut toimivat veturina koko Suomelle. Kuinka hyvin tämä on toiminut? Elinvoimavetureiden sijasta olemme saaneet elinvoimaimurit. Samalla on valittu pois joukko suuria kaupunkialueita, kuten Lahti, Jyväskylä, Kuopio, joiden kautta elinvoima jakautuisi maassamme huomattavasti laajemmalle alueelle. Tällä kaudella yhä useammassa kohtaa nämä kaupunkialueet on otettu mukaan, mutta seuraavan hallituksen on syytä tehdä tähän suuntaan huomattavasti suurempia siirtoja.
Lahti on mukana niiden kaupunkien joukossa, joille hallitus kohdentaa 15 miljoonan euron kaupunginosapilottihankkeita nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. KD on ollut keskeisessä roolissa neuvottelemassa nuorisopakettia ja että pilottiin saimme mukaan myös Lahden, Kuopion, Joensuun ja Jyväskylän. Työttömyyden haasteet ovat Suomessa mittavat ja Lahdessa ne ovat maan kärkeä. Lisäksi hallitus osoittaa pitkäaikaistyöttömille 20 miljoonan arvosta osaamisaeteleitä, joiden turvin voi kouluttautua ja parantaa omia mahdollisuuksiaan työllistyä. #työllisyys #nuoret Kristillisdemokraatit
Kristillisten koulujen suosio kasvaa, eikä ihme. Moni vanhempi haluaa lapselleen elämän perusarvoja ja kristillistä kulttuuriperintöä vaalivan perusopetuksen. Moni myös kokee, että kristillisessä koulussa kiusaamiseen pystytään puuttumaan ja lasten erilaisuutta siedetään paremmin, koska koulun arvolähtökohta tukee toisten ihmisten kunnioittamista ja ristiriitatilanteiden ratkaisemista.Harmillisesti Opetushallitus ja opetusministeriö suhtautuvat äärimmäisen nihkeästi uusien kristillisten koulujen perustamiseen, vaikka koulun opetussuunnitelmat olisi täysin ohjeistuksen mukaisesti ja ammattitaitoisesti laadittu, ja lisäksi kunnalta olisi koululle puoltava kanta. Tässä olemme käyneet ja käymme jatkuvaa vääntöä. Tarve voi purkautua kotikoulujen yleistymiseen. Pidän parempana, että laadukas kristillinen koulu on vaihtoehtona, mikäli perhe niin näkee parhaaksi. Pohjimmiltaan kyse on ideologisista lähtökohdista. Nähdäänkö, että koulun tehtävä on tukea kotien kasvatustehtävää, vai nähdäänkö lapset yhteiskunnan omaisuutena? Minkä arvon näemme perheille ja lähiyhteisöille? KD:n politiikassa perhe ja lähiyhteisöt nähdään yhteiskunnan perusrakenteena ja ytimenä, jonka ympärille yhteiskunta rakentuu. Lapsia ei siis lähtökohtaisesti ”pelasteta” perheistä yhteiskunnan hoiviin, ellei lastensuojelulle ole tarvetta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea perheiden kasvatustehtävää, ei pyrkiä korvaamaan sitä.Kunnallisella perusopetukselle on itsekritiikin paikka. Miten palautetaan luottamus perusopetuksen laatuun ja taataan turvallinen koulupäivä jokaiselle lapselle?Taustaksi, että omien lastemme kohdalla emme valinneet kristillistä koulua, vaikka Lahdessa on laadukas kristillinen koulu. Pidän kuitenkin tärkeänä tätä mahdollisuutta. Olen Lahden koulun eri vaiheissa puolustanut ja ajanut sen tuloa Lahteen. Olen myös ollut keskeisessä roolissa neuvottelemassa yksityiskouluun rahoituksen, eli kotikuntakorvauksen noston, ensin 90% > 94% Kataisen hallituksessa ja 94% > 100% nykyisessä Orpon hallituksessa.
VS: Uudenmaan kristillisten koulujen suosio kasvaa kohisten – vanhemmat ilmoittavat jonoon vauvoja
www.is.fi
Uudenmaan kristilliset koulut ovat ääriään myöten täynnä. Opiskelijamäärät ovat miltei kak...
