Blogi

Lahti saa Timosesta eteenpäin katsovan mutta jalat maassa pitävän kaupunginjohtajan

Tiistai 12.6.2018 klo 9:39 - Sonja Falk

Valtuustopuhe kaupunginjohtajavaalin yhteydessä 11.6.2018 Lahden kaupunginvaltuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tahdon kiittää kaikkia hakijoita. On aina suuri askel hakea julkiseen tehtävään, johon voidaan valita vain yksi. Se on arvokasta ja osoittaa arvostusta kaupunkiamme kohtaan. Saimme tehtävään runsaan määrän erinomaisia hakijoita.

Mutta ensin muutama sana prosessista. Kuntalain 41 §:n mukaisesti kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtajan tai kaupungissa kaupunginjohtajan valinta on valtuuston merkittävimpiä, kenties jopa merkittävin päätös. Siksi on äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että valtuusto kokee pääsevänsä aidosti vaikuttamaan valintaprosessiin. On tärkeää, että kaikki valtuustoryhmät pääsevät hyvissä ajoin mukaan prosessiin. 

Valitettavasti on todettava, että tältä osin prosessi ei ole edennyt ihanteellisesti. Haastattelujen, valintatyöryhmän tiedottamien suositusten ja kaupunginhallituksen päätöksen aikataulutuksissa oli kompurointia, joka olisi ollut vältettävissä huolellisemmalla suunnittelulla. Pidän hyvin tärkeänä, että kaupunginjohtajan valinnassa noudatetaan käytäntöjä, jotka korostavat sitä, että valinnasta vastaa todellakin on kaupunginvaltuusto, ei työryhmä, ei kaupunginhallitus. Kun tavoitteena on vahvistaa poliittista johtajuutta, poliittisissa prosesseissa on oltava tarkkana, että todella menemme vahvempaa poliittista johtajuutta kohti.

Valintaprosessi on tärkeä myös siitä näkökulmasta, että siinä luodaan pohjaa tulevalle yhteistyölle. Kaupunginjohtaja on koko kaupungin yhteinen, myös eri valtuustoryhmien yhteinen johtava viranhaltija. On keskeistä, että yhteys ja yhteistyö kaupunginjohtajan ja valtuutettujen välillä on välitöntä ja sujuvaa.  Myös tästä syystä on tärkeää, että nimenomaan valtuusto valitsee kaupunginjohtajan.

Työryhmän johtopäätökset ja kaupunginhallituksen päätös sinänsä on hyvä ja kannatettava ja KD valtuustoryhmä on hakijoihin tutustumisen jälkeen päätynyt samaan johtopäätökseen.

Hyvät valtuutetut,

Lahden kaupunki hakee hakuilmoituksen mukaan kaupunginjohtajan virkaan johtamisen ammattilaista, jolla on näkemystä kaupungin muuttuvasta roolista sekä taitoa rakentaa tulevaisuuden kaupunkia. Etsittävä henkilö on uudistava edellä kävijä. KD valtuustoryhmän saaman käsityksen mukaan Pekka Timosella on vahvat edellytykset vastata näihin vaatimuksiin. Hänellä on osoitettua osaamista sekä kaupunkimme edunvalvonnan kannalta tärkeitä verkostoja valtionhallinnon suuntaan. Kyky toimia kansainvälisissä yhteyksissä hyödyttää myös kaupunkiamme.

Henkilökohtaisina vahvuuksina mainittakoon, että saimme Timosesta kuvan tulevaisuuteen katsovana ja eteenpäin menevänä, mutta kuitenkin jalat maassa pitävänä johtajana. Kun haastattelussa kysyin mielestäni vaikean kysymyksen, miten Lahti voi saavuttaa huimat kasvutavoitteensa, hän totesi: ”Lahti tarvitsee pito- ja vetovoimaa.” Tätä seurasi analyysi, miten tätä pito- ja vetovoimaa voi vahvistaa. Kun vaikea kysymys tulee eteen, se palastellaan osiin ja sitten lähdetään ratkomaan ja tekemään töitä. Tämä on ihailtava asenne, jota Lahteen tarvitaan. 

Myönteisiin mahdollisuuksiin keskittyvä suhtautuminen pormestarimalliin siirtymiseen ilahdutti myös. Hän totesi, että pormestarimallin myötä kaupungin johtamiseen tulee lisää voimaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kysyin haastattelun keventäväksi lopuksi Pekka Timoselta, tuleeko hän toimeen hiihtohullujen kanssa. Hän vastasi, että hän tulee oikein hyvin toimeen kaikenlaisten hullujen kanssa. Luotan siihen, että näillä edellä mainituilla edellytyksillä hänellä on vahvat mahdollisuudet menestyä Lahden kaupunginjohtajana sekä pormestarimalliin siirtymisen jälkeen kansliapäällikkönä.

KD valtuustoryhmä yhtyy kaupunginhallituksen esitykseen ja kannattaa filosofian maisteri Pekka Timosen valintaa Lahden kaupunginjohtajaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginjohtaja, Lahti, Lahden kaupunki, Pekka Timonen, KD, kristillisdemokraatit, valtuustoryhmä, puheenjohtaja, kaupunginvaltuusto, Lahden valtuusto,

Strategian tavoitteet pakottavat vahvistamaan kaupungin vetovoimaa

Tiistai 15.5.2018 klo 9:48 - Sonja Falk

Lahden kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro uudistetusta kaupunkistrategiasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.5.2018. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Strategian kuuluu olla innostava. Ja strategian kuuluu olla myös haastava, muutokseen ja toimintatapojen uudistamiseen ohjaava. Nyt uudistettava strategia asettaa tavoitteita, jotka eivät toteudu automaattisesti ja itsestään. Vision adjektiivi ”rohkea” saa katetta strategian asettamista tavoitteista.

On varmaa, että esimerkiksi tänään kaupungillemme asettamamme kasvutavoite ei täyty, ellei jotain tehdä uudella tavalla. ”Lahti on 125 000 asukkaan kaupunki vuonna 2022 ja 150 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030.” Tavoite on rohkea ja mielestäni erittäin kannatettava. Se pakottaa miettimään ja selvittämään, miten teemme kaupungistamme aiempaa vetovoimaisemman ja houkuttelevamman asuinpaikan. Mitä ihmiset asuinpaikaltaan ja asumiseltaan tahtovat? Miten rakennamme lapsiperheiden luottamusta kaupungin palveluihin? Miten teemme sitä hyvää arkea, joka lopulta ratkaisee, millaisena kaupunkina Lahti koetaan?

Julkisuudessa on spekuloitu kuntaliitoksilla asukastavoitteeseen pääsemiseksi. Se ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole ensimmäisenä ollut mielessä, kun tavoitetta on asetettu, mutta tämäkin ovi tietysti kannattaa pitää auki. Niin tai näin, lopulta kyse on samoista asioista: miten saamme Lahdesta sen parhaat puolet esille, miten vahvistamme vahvuuksiamme ja miten osaamme kertoa muillekin, kuinka mainio tämä meidän kotikaupunkimme on. Kun kaupungin imago, talous ja hallinto ovat kunnossa, se on oletettavasti myös houkuttelevampi kumppani kuntien välisessä yhteistyössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

KD valtuustoryhmä toivoo, että asukasmäärä kasvaa myös aivan uusien lahtelaisten, eli syntyvien lasten myötä. Lapset tuovat elinvoimaa, elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. Olemme tyytyväisiä siihen, että lapsiystävällisyys on asetettu strategiseksi päämääräksi ja että lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat vahvasti esillä myös strategian tavoitteissa ja mittareissa. Myönteistä kehitystä on jo näköpiirissä: tuoreiden tilastojen mukaan Lahti oli isoista kaupungeista ainoa, joka pystyi nostamaan syntyvyyslukujaan. Lahti sai myös toistamiseen Unicefin tunnustuksen lapsiystävällisyydestään. Jotain on tehty jo oikein. Jatketaan näitä oikeita tekoja ja tehdään enemmän. Mutta edelleen myös Lahdessa, kuten muissa suurissa kaupungeissa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Tekemistä siis riittää.

Valtuustoryhmämme pitää tärkeänä lapsivaikutusten arvioinnin ja lasten osallisuutta vahvistavien toimintatapojen ottamista laajasti käyttöön kaupungin toiminnoissa ja palveluissa. Lapsivaikutusten arvioinnin kautta saamme lisää tärkeää tietoa. Kun saamme lisää tietoa, saamme myös uusia ajatuksia ja ideoita lapsiystävällisyyden vahvistamiseen. Eikä aina ole kyse rahasta. Asiat voidaan myös tehdä fiksummin. Eri puolilla Suomea on erinomaisia uusia malleja lapsiystävällisyyden lisäämiseen. Meidän on oltava avoimia oppimaan muilta ja innokkaita kehittämään myös itse uusia ideoita.

Hyvät valtuutetut,

Lahden elinvoimaa on jo pitkään nakertanut heikko työllisyyskehitys. Ja vaikka työllisyysluvut näyttävät nyt merkkiä paremmasta, edelleen meillä on kirittävää, että pääsemme mukaan tahtiin, jonka myötä Lahtea voisi aidosti tituleerata kasvukeskukseksi. Emme vielä ole tässä tahdissa. On elintärkeää, että kehitämme Lahtea Suomen yritysystävällisimmäksi kaupungiksi. Tämä tavoite on myös rohkea. Lahti ei ole viime vuosina juuri menestynyt näissä kisoissa valtakunnallisissa vertailussa. On erinomaista, että koko valtuusto on sitoutunut tähän tavoitteeseen. Yritysten, eli työpaikkojen saamiseksi Lahteen on mahdollista tehdä paljonkin. Meidän on tehtävä vielä enemmän. Myös jo täällä olevien yritysten pärjääminen on kaupunkimme elinvoimalle keskeistä. Kun yrityksellä on hyvä toimia Lahdessa, se menestyy, kasvaa ja tuo lisää työtä lahtelaisille.

KD valtuustoryhmän esityksestä strategiaan lisättiin vielä viime hetkillä tavoite ja mittari toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuuden kasvattamisesta. Tämä on tärkeä lisäys. Olemme niin Lahdessa kuin koko Suomessa hyvin pian tilanteessa, jossa yritysten kasvu ja sen myötä hyvin alkanut talouskasvu hidastuu, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi. Työllisyysasteen nostaminen vaatii sitä, että lahtelaisten koulutusastetta nostetaan. On äärimmäisen tärkeää tehdä kaikki voitava, että nuoret opiskelevat niin pitkälle kuin mahdollista. Koulutus on tehokkain ja toimivin syrjäytymistä ehkäisevä ja elämänlaatua parantava lääke, mitä yhteiskunta voi nuorilleen tarjota. Erityisesti nuorten miesten kohdalla syrjäytymiskehitys on äärimmäisen huolestuttavaa ja vaatii vahvoja toimenpiteitä. Huumeiden käyttö on kestämättömällä tasolla. Toimettomana myös päihteiden käyttö lisääntyy, mikä taas vaikeuttaa työelämään siirtymistä. On syntynyt negatiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Se on katkaistava. On jaettava toivoa ja valettava uskoa nuoriin ikäluokkiin. Heitä on kannustettava kehittämään itseään ja kouluttautumaan. Tähän tarvitaan myös valintoja ja poliittisia päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Mainitsen vielä, että toivon todella, että strategian B-kohdassa mainitut kokeilut voisivat olla yksi lahtelainen menestystarina muutaman vuoden päästä. Kun jollekin tulee uusia ideoita ja ajatuksia, ei lähdettäisi niitä heti tyrmäämään jo ennakolta. Haastan valtuutettuja ja viranhaltijoita uudenlaiseen ja rouheaan Lahti-asenteeseen: ”No ei ole ennen noin tehty, mutta kokeillaan!” Jos sitten kaikki ei ole tai mene niin täydellisesti, niin onko mitään vahinkoa tapahtunut? Ei ole ollut täydellistä ennenkään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

KD valtuustoryhmä kiittää strategiaa valmistelleita virkamiehiä sekä valtuutetuista koostettua strategiatyöryhmää. Työskentely on sujunut hyvässä yhteishengessä. Strategiapäätös on merkittävimpiä päätöksiä, mitä valtuusto tekee. Strategia ohjaa koko kaupungin toimintaa. Valtuuston järjestäytyneiden poliittisten ryhmien solmima valtuustosopimus on toiminut pohjana strategiatyölle. Tulevaisuudessa tämäkin prosessi muuttuu niin, että strategian valmistelussa valmistelun taustalla on nykyistä valtuustosopimusta yksityiskohtaisempi pormestariohjelma. Poliittinen johtaminen vahvistuu koko strategiaprosessissa.

Tämän kertainen strategiaprosessi, tällä ns. vanhalla mallilla voidaan todeta onnistuneeksi. Suurin ja samalla mukavin haaste on viedä nämä loistavat tavoitteet käytännöllisiksi päätöksiksi ja toimintatavoiksi, osaksi nykyisten ja tulevien lahtelaisten entistä sujuvampaa arkea. Kiitos hyvästä yhteistyöstä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: strategia, lapsiystävällisyys, perheet, Lahti, KD, Sonja Falk, valtuustoryhmä, ryhmäpuhe, Lahden kaupunginvaltuusto, valtuusto, kasvu

Tunnelmia kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta

Keskiviikko 1.11.2017 klo 11:30 - Sonja Falk

Kaksi tiivistä päivää Lahden kaupungintalolla on takana. Kaupunginhallitus päätti talousarvioesityksestään ensi vuodelle. Muutama analyyttinen sana aiheesta on paikallaan. Otetaan ensin käsittelyyn pahat karkit, jotta hyvistä karkeista jää se viimeinen maku suuhun.

Pahat karkit

Ikäviä päätöksiä olivat jo kaupunginjohtajan pohjaesitykseen sisältyneet kiinteistö- ja kunnallisveron korotukset. Verotason merkittävä nosto ensi vuodelle on Suomen kuntakentässä poikkeus. Alkanut talouskasvu on vähentänyt veronkorotuspaineita, kun verokertymä kasvaa muutenkin. Verotason nosto taas voi syö kasvua ja kaupungin vetovoimaa. Siksi veronkorotuslinjan valitseminen on mielestäni taloudellinen riski.

Kaupunginhallituksessa veroista ei päästy edes äänestämään, koska esitetyt sopeuttavat toimenpiteet oli äänestetty ennen verojen käsittelyä nurin ja veronkorotuksista luopuminen olisi merkinnyt sitä, että kaupunginhallituksen talousarvioesitys olisi jo lähtökohtaisesti alijäämäinen. Itse kannatin kiinteistöveron korotuksesta luopumista, mutta edellä mainitusta syystä vedin asian takaisin ja sen sijaan edellytin kirjausta, jonka loppukaneetti kuuluu seuraavasti: ”Kaupunki luo elinkeinopolitiikalaan ja taloudenhoidollaan edellytykset verotason laskulle valtuustokauden loppuun mennessä.”

Yleensä verot ja veronkorotukset tuppaavat jäädä pysyviksi. Kansalaisten suussa vitseinä kulkee monta kertomusta väliaikaisista veroista. Nyt kuitenkin määräaika asetettiin niin lähelle, että verotasolinjauksesta on toivottavasti helpompi pitää kiinni. Toivon, että tämä selkeästi ilmaistu tahtotila vähentää sitä kielteistä vaikutusta, joka veronkorotuksilla on kaupungin vetovoimaan.

Lopullisesti veronkorotuksista päättää kaupunginvaltuusto 13.11., ja on varmaa, että niistä silloin äänestetään. Oma tavoitteeni on, että ainakin kiinteistöveron korotuksesta voitaisiin vielä luopua. Kiinteistövero ei ota huomioon ihmisen maksukykyä ja on siksi ongelmallinen. Mikäli korotukset toteutuvat, muistutan, että myös siinä tapauksessa Lahti on edelleen edullinen, ihana ja viihtyisä kaupunki asua.   

Hyvät karkit

Lahti on ensi vuonna aiempaa parempi paikka lapsiperheille. Päiväkotien ja koulujen kiivas korjaus- ja uudisrakennustahti jatkuu, perusopetuksesta ja avustajaresurssista ei leikata ja mikä parasta: varhaiskasvatukseen saadaan hyvin laajalla mallilla toteutettu palveluseteli. Palveluseteliä aletaan ottaa käyttöön jo alkuvuoden aikana sitä mukaa, kun järjestelmä saadaan pystytetyksi. Mukana ovat myös yksityiset perhepäivähoitajat ja lisäksi lasten erityistarpeiden huomioimiseen etsitään keinot. Toteutusmalli on siis sama, mitä edellisessä blogissani/ESS:n mielipidekirjoituksessani esitin, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän talousarviokokouksessaan 4.12. Kirsikikaksi kakun päälle sain talousarvioesitykseen kirjauksen, että ”suurissa kaupungeissa käytössä olevat kotihoidon tuen kuntalisän mallit sekä Lahti-Lisän käyttöönoton mahdollisuus vuonna 2019 selvitetään”.

Päädyin lopulta äänestämään kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta, vaikka vastakkainen kanta saa todennäköisesti valtuustoryhmästämme tukea valtuustossa. Päätökseeni on monia syitä. Tärkein niistä on, että kaupunginhallituksen vasen laita toimi todella rakentavasti varhaiskasvatuksen palvelusetelin yksimielisessä hyväksymisessä ja muokkaamisessa niin, että se on kaikille hyvä. Arvostan sitä syvästi. En tämän jälkeen katsonut kohtuulliseksi kaataa subjektiivista päivähoito-oikeutta kaupunginhallituksessa vaa’ankieliasemani turvin. Ja valtuustossa se vaaka osoittaa lukemia, että esitys tulee joka tapauksessa hyväksytyksi.

Kannatan perheiden mahdollisimman laajaa valinnanvapautta lastensa päivähoidon järjestämisessä. Kun kaikki nämä eri päätökset toteutetaan, ja toivottavasti vielä saadaan se kotihoidon tuen Lahti-lisä, tämä kaupunki alkaa olla todella se lapsiystävällinen Lahti, joka on poliittisen toimintani vahvimpana tavoitteena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, kristillisdemokraatit, kd, lahti, kaupunginhallitus, budjetti 2018, kiinteistövero, veronkorotus, kunnallisvero, kotihoidon tuki, kuntalisä, Lahti-lisä, subjektiivinen päivähoito-oikeus,

Varhaiskasvatuksen palveluseteli lisää perheiden yhdenvertaisuutta

Maanantai 23.10.2017 klo 11:20 - Sonja Falk

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientolan mukaan Lahteen suunnitteilla oleva varhaiskasvatuksen palveluseteli eriarvoistaisi lapsiperheitä. (Lientolan mielipidekirjoitus Etelä-Suomen Sanomien Lukijalta-palstalla 17.10.2017) Näen asian aivan päinvastoin. Uudistus lisäisi perheiden yhdenvertaisuutta. Palveluseteli tarkoittaa, että perhe saisi tahtoessaan hoitopaikan yksityisestä päiväkodista samalla asiakasmaksulla kuin kunnallisesta päiväkodista.

Esimerkiksi yksinhuoltajaäiti ei pysty tällä hetkellä välttämättä valitsemaan lapselleen kotiaan lähinnä olevaa päivähoitopaikkaa, jos se... 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, palveluseteli, yksityisen hoidon tuki, päivähoito, kotihoidon tuki, investoinnit, Lahtitalousarvio, budjetti, lahden kaupunginvaltuusto, Lahden kaupunginhallitus, Sonja Falk, KD, Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä,

Myös erityislapsella on oikeus perusopetukseen

Lauantai 18.3.2017 klo 13:12

Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oppivelvollisuus. Kunnilla taas on velvollisuus järjestää perusopetusta jokaiselle kunnan alueella asuvalle lapselle. Suomi on myös sitoutunut YK:n lastenoikeuksien sopimuksessa tekemään kaiken lapsia koskevan lainsäädännön ja päätöksenteon ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Elämme aikaa, jolloin yhteiskunnan perustana olevat suuret periaatteet kyseenalaistetaan ja niitä testataan - myös näitä.

Lahden sivistyslautakunta hyväksyi 14.3. niin sanotun oppimisen tuen suunnitelman, joka lakkauttaa erityisopetusryhmiä ja siirtää oppilaita satamäärin yleisopetuksen luokkiin sekä lähikouluihin. Päätös ei mielestäni aja sen enempää erityisopetukseen oikeutettujen kuin yleisopetuksenkaan lasten etua. Se myös vaarantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuden saada tarvitsemaansa opetusta.

On tietysti hyvä, että erilaiset lapset oppivat touhuamaan toistensa kanssa esimerkiksi välitunneilla ja koulujen yhteisissä toimintapäivissä. Näinhän inkluusio tällä hetkellä toimii ja minusta se toimii hyvin. Oppitunneilla puolestaan on tarjottava oppilaalle mahdollisuus oppia. Liian suuret ryhmät ja levottomuus, liian vähän aikuisia ja liian erilaiset oppijat tekevät oppitunneista stressaavia kokemuksia niin oppilaille kuin opettajille. Viime kädessä tilanteesta kärsii eniten lapsi, jolla on vaikeuksia oppimisessa.

Erityisopetuspäätöstä tehtäessä lapsen tilanne arvioidaan yksilökohtaisesti ja mietitään, mikä on paras tapa toteuttaa lapsen perusopetus. En käsitä, miten päätöstä erityisluokkien mittavasta alasajosta voidaan edes tehdä ilman, että lapsikohtainen arvio on tehty jokaisesta uudelleen. Tullaanko ne tekemään? Mitä tehdään sitten, kun todetaan, että pienluokka on edelleen se, mitä lapsi tarvitsee?

Päätöksen puolesta äänestäneen lautakunnan jäsenen toteamus, että voihan päätöstä myöhemmin korjailla, on erityislasten perheiden näkökulmasta raaka. Lapsen hyvinvoinnilla ei voi harrastaa kokeilukulttuuria. Ei pidä unohtaa, että erityislapsen vanhemmat joutuvat arjessa usein lujille, oli erityisopetuspäätöksen taustalla sitten sairaus, vamma, neurologinen häiriö tai käytösongelmat. Koulunkäynnin sujuminen on suuri tuki perheen jaksamiselle. Kuormittavat tilanteet koulussa purkautuvat kotona. Säästöjen sijaan onkin oletettavaa, että tehty päätös tuo lisää kuluja muun muassa sote-menoihin. Se on myös kallista kokeilua erityislasten tulevaisuudella, sillä laadukas perusopetus on parasta syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Myös erityislapsella on oikeus perusopetukseen.Sonja_Falk_2017.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: erityisopetus, erityisoppilas, erityislapsi, oppimisen tuen suunnitelma, pienluokka, Lahti, sivistyslautakunta, oppivelvollisuus, perusopetus, inkluusio

Ovatko sote-uudistuksen tavoitteet unohtuneet?

Maanantai 28.11.2016 klo 16:14 - Sonja Falk

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista tarvitaan. On hyvä, että monessa sairaanhoitopiirissä uudistustyö on omaehtoisesti jo hyvässä vauhdissa ja oikeilla askelmerkeillä. Samalla maan hallitus rakentaa omaa malliaan valtakunnallisen sote-uudistuksen läpiviemiseksi. Pohjaehdoiksi uudistukselle hallitus on asettanut 18 maakuntaa sekä nyt viimeiseksi laajan valinnanvapauden periaatteen, jonka toteuttamiseksi koko sote-sektori ajettaisiin yritysmaailman muottiin aina palveluja tuottavia kansalaisjärjestöjä myöten.

Muistin virkistämiseksi todettakoon, että koko uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä. Lukuisat asiantuntijat varoittavat, että juuri nämä tavoitteet uhkaavat vaarantua hallituksen paaluttamien ehtojen vuoksi. Ovatko poliittiset oheistavoitteet ottamassa niskalenkin valtakunnallisesta sote-uudistuksesta?

Kaavaillussa valinnanvapausmallissa julkisillekin sote-palveluntuottajille tulisi yhtiöittämispakko. Yhtiössä valtaa käyttää yhtiöhallitus - ei hyvinvointikuntayhtymän valtuusto tai maakuntavaltuusto. Piste sille, joka huomaa himmelin. Joulun lähestyessä himmeleitä ei sovi liiaksi moittia, mutta potilaan kannalta ikävää on se, että sujuvat hoitoketjut ovat erittäin hankalia toteuttaa erillisten yhtiöiden tuottaessa hoivapalvelut. Siis paljon puhuttu integraatio on vaikea toteuttaa tällä mallilla. Sinänsä kannatettavaa valinnanvapautta olisi järkevämpi vahvistaa esimerkiksi laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Koko sote-sektorin perinpohjainen mylläys ei ole tarpeen eikä hyödyksi.

Hallitus on myös aikeissa jättää maanlaajuisen palvelulupauksen määrittelemättä ja antaisi tämän tehtävän sote-alueille itselleen. Köyhä sote-alue siis voisi lähtökohtaisesti tarjota vähemmän palveluja kuin rikkaampi alue. Onko tämä yhdenvertaisuutta? Kaavailtu malli pikemminkin syventäisi eriarvoisuutta. Valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle.

Kaavaillussa rahoitusmallissa näyttää olevan valuvika, joka eriyttäisi palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä. Palveluiden tuottajat saisivat asiakkaiden määrään ja mahdollisesti asiakkaiden hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen. Vaikuttaa siltä, että yrityksille olisi taloudellisesti kannattavaa houkutella asiakkaikseen henkilöitä, jotka käyttävät perustason sote-palveluita mahdollisimman vähän. Valinnanvapaus tarkoittaisi siis ennen kaikkea yritysten vapautta valita asiakkaansa. Palveluja enemmän tarvitsevat sen sijaan ohjautuisivat julkiselta omistuspohjalta tuotettuihin palveluihin. Samalla palvelujen taso eriytyisi. Vaikka kermankuorinnan vaarasta on puhuttu julkisuudessa jo paljon, hallitus ei ole esittänyt uskottavia keinoja sen estämiseksi.

Tavoitteista viimeinen, eli kolmen miljardin säästö on yhtä uhanalainen tässä yhtälössä kuin muutkin alkuperäiset tavoitteet. On vaikea osoittaa, miten voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä rakentamalla maahamme täysin uusi hallinnontaso, maakunnat, ellei sitten säästöjä saada aikaan potilaita suoraan kurjistavilla ratkaisuilla. Hallinnon paisuttaminen ei takaa parempaa palvelua kansalaisille. Pikemminkin se syö palveluun tarvittavia resursseja, eli hoitavia käsiä.

On selvää, että sote-uudistus tarvitaan mutta ennen kaikkea tarvitaan hyvin tehty uudistus. Se on tehtävä asiakaslähtöisesti, hallintoa paisuttamatta. Uudistuksessa on taattava kansalaisille sujuvat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation kautta ja sen on kannustettava panostamaan kansalaisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valinnanvapaus on toteutettava maltillisella mallilla, joka lisää asiakkaiden valinnanvapautta mutta säilyttää pienten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuudet sekä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erikoissairaanhoito, Maakunnat, Perusterveydenhuolto, Sote-uudistus, Yhtiöittäminen,

Vanhusten hoitajamitoituksessa ei ole heikentämisen varaa

Maanantai 13.6.2016 klo 12:25 - Sonja Falk

Valvira raportoi, että vanhusten sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevistä peräti 93 % on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Kysely oli hyvin kattava, sillä siihen vastasi yli 7000 työntekijää. Julkisuudessa esiintuodut tapaukset eivät siis valitettavasti ole yksittäistapauksia. Tätä päätelmää tukee myös se, että aluehallintovirastoihin tehdyistä kanteluista hyvin suuri osa koskee vanhustenhoidon laiminlyöntejä.

Vanhus on ainutlaatuinen ihmisyksilö, jolle kuuluvat täysi ihmisarvo ja ihmis- sekä perusoikeudet. Mikäli nämä arvot edelleen ovat yhteiskuntamme peruspilarit, arvokkaan vanhuuden turvaaminen on päättäjien tärkeimpiä tehtäviä.

Hoitajamäärä koheni viime hallituskaudella hiukan vanhuspalvelulain myötä, mutta myönteinen kehitys on nyt romuttumassa. Hallitus on vähentämässä vanhusten hoitajia alentamalla suositusta nykyisestä 0,5 hoitajasta 0,4 hoitajaan potilasta kohden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 18 asukkaan yksikössä on aamuvuorossa kaksi hoitajaa, ilta- ja yövuorossa molemmissa yksi hoitaja kolmen hoitajan ollessa viikkovapaalla. Pääsääntöisesti siis yhden hoitajan on vastattava 18 hoidettavasta. Jokainen voi miettiä, riittääkö aika ruokailuihin, vessakäynteihin, hoidollisiin toimenpiteisiin ja kommunikointiin omaisten kanssa – puhumattakaan ulkoiluista.  Ei ole mitenkään hyväksyttävää, mutta ei myöskään yllätys, että vanhusten ylilääkintää ja muuta kaltoinkohtelua ilmenee näissä olosuhteissa.

Hoitajien suhteellista määrää laitoksissa ei voida vähentää. Tarve on päinvastainen. Mitoituksessa on otettava huomioon, että laitoksissa asuvat nykyään vain he, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut ja hoidontarve on suuri. Tämä siksi, että vanhusten laitoshoitoa samanaikaisesti aktiivisesti vähennetään ja kotihoitoa lisätään. Kevyesti hoidettavia ei laitoksissa juurikaan enää ole hoitajamitoitusta tasaamassa, sillä he asuvat tuettuina omissa kodeissaan. Laitosten hoitajamitoitusta pitäisi siis nämä tosiasiat huomioiden pikemminkin kasvattaa.

Vanhustenhoidon huono tilanne heikentää myös hoitotyön houkuttelevuutta. Moni hoitotyötä tekevä kertoo jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta. Mikäli hoitavia käsiä on liian vähän, hoitajat turhautuvat ja väsyvät, sillä työn karu arki on ilmeisessä ristiriidassa oman kutsumuksen kanssa. Hoitajille on annettava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin pitämällä työtaakka kohtuullisena.

Lisäksi tarvitsemme panostusta ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin. Myös laitoshoidon vaihtoehtoja: omaishoitoa ja perhehoitoa on edelleen kehitettävä ja tuettava. Näihin sijoitetut eurot tulevat säästöinä korkojen kera takaisin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhuolto, hoitajamitoitus, kd, vanhuspalvelulaki, ihmisoikeudet, perusoikeudet, vanhukset, ikääntyneet, kaltoinkohtelu, laitoshoito

Hallituksen veropaatista on tulppa irti - verovalvonta kuntoon

Maanantai 18.4.2016 klo 9:51

Tietovuoto paljasti, että todennäköisesti myös suomalaiset ovat vältelleet veroja ja piilotelleet omaisuutta panamalaisen Mossack Fonseca -yhtiön kautta. Ei ole yllättävää, jos vastaavia tapauksia ilmaantuu enemmänkin. Poliitikot ovat tuominneet veronkierron laajasti, mutta hallitus ei ole esittänyt tarvittavia toimenpiteitä verovuodon hillitsemiseksi.

Hallituksen veropaatista on tulppa irti, mutta teot ovat tähän asti olleet päinvastaisia kuin pitäisi. Hallitus on muun muassa sinnikkäästi ajanut hallintarekisteriuudistusta, jossa omaisuuden piilottamisesta tehtäisiin entistäkin helpompaa. Edelleen on epäilyksiä, että vastaavaa lakimuutosta yritetään toteuttaa arvo-osuusjärjestelmää koskevan lakiesityksen kautta. Harmaan talouden torjunnalle hallitus ei ole juuri antanut ajatusta eikä varsinkaan resursseja.  Pääministeri Juha Sipilän esitys perustaa kansanedustajista työryhmä harmaata taloutta pohtimaan ei kuulosta järin vakuuttavalta.

Verohallituksesta on kerrottu, että heillä on kansainvälisen veronkierron tutkimiseen vain 15 verotarkastajaa. Kristillisdemokraatit esittivät viime syksynä vaihtoehtobudjetissaan 10 miljoonan euron panostusta verohallintoon erityisesti verotarkastajien palkkaamiseksi. Hallituspuolueiden, eli Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat äänestivät kuitenkin tämän esityksen nurin.

Verovalvontaa ei saada kuntoon ja verovuotoa kuriin ilman riittäviä viranomaisresursseja. Voivottelun sijaan tarvitaan nyt päätöksiä. Tavallinen kaupunkilaisjärki kertoo, että verotarkastaja kyllä tuo palkkansa takaisin työnsä tuloksena. Viime vuoden tilastot kertovat, että esimerkiksi jokainen Tullin yritystarkastaja tienasi palkkansa 11-kertaisesti. On vaikea käsittää, miksi näitä resursseja ei lisätä.

On myös yrittäjien etu, että verovalvonta toimii. Verotarkastukset parantavat rehellisen yritystoiminnan kannattavuutta ja sitä kautta työllisyyttä. Nyt rehelliset yrittäjät joutuvat vaikeaan tilanteeseen kilpaillessaan samoilla markkinoilla mutta eri säännöillä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verovuoto, harmaa talous, tietovuoto Mossak Fonseca, verovälttely, veronkierto, verotarkastus, Sipilän hallitus,

Nyt on väärä hetki korottaa omia palkkioita

Maanantai 14.12.2015 klo 17:59

Valtuustopuhe 14.12.2015

Pykälä 19 Lahden kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Niin mielellään tässä joulun alla antaisi pelkkää kiitosta asioiden valmistelusta, mutta nyt se ei valitettavasti onnistu. Olkoon tämä opetuksena siitä, että ketään ei pitäisi päästää hillopurkille itselleen mitään rohmuamaan, vaan palkkioihin liittyvät päätökset tulisi tehdä ennen vaaleja seuraavalle valtuustolle, kuten ennenkin. Viisautta olisi ollut palkkiosäännön tarkistaminen vain siltä osin kuin se on aivan välttämätöntä. Muut päätökset, mikäli niitä tarvitaan, tehtäisiin sitten kauden lopulla.

Kukapa ei rahaa tarvitsisi? Voiko rakennusmies tai sairaanhoitaja mennä työpaikalleen ja sanoa, että tarvitsen nyt kunnon korotuksen palkkaani? Voi tietysti mennä, mutta tuskin palkka sillä nousee.

Hyvät ystävät,

Valta päättää omista palkkioista on poikkeuksellinen. Niin ei monellakaan ole. Tämä poikkeuksellinen valta vaatii erityistä huolellisuutta, vastuullisuutta ja kohtuullisuutta. Mitään näistä ei ole toteutettu. Niille ketkä eivät tiedä, mitä maassamme tapahtuu, voin kertoa: tällä hetkellä etsitään keinoja, joilla tavallisten palkansaajien tuloja voisi leikata noin 5%. Puhutaan tuottavuusloikasta. Keinoiksi on esitetty mm. lomarahojen ja lomaoikeuden leikkauksia sekä työskentelyä kirkollisina pyhäpäivien. Työelämän ulkopuoliset saavat kokea tuottavuus toimet vielä vahvemmin nahoissaan erilaisina palvelujen ja etuuksien leikkauksina.

Tässä tilanteessa kohtuullista on pidättäytyä omien palkkioidensa korotuksista. Henkilökohtaisesti odottaisin, että valtuustosalin oikea laita vastustaisi myös näitä palkkiokorotuksia, sillä perinteisesti oikeistolaisuuteen liitetään tiukka talouskuri sekä hallintokulujen karsiminen. Näistä syistä itse olen kohtuullisella kannalla. Hallintoa ei pidä paisuttaa, vaan karsia, vaikka itse saattaisi olla se, joka karsitaan tai jonka kukkaroon kylmä viima käy. 

Tasavallan presidentti ja maan hallitus ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä leikkaamalla omia palkkioitaan. Tämä on ele, joka ilmaisee, että taloustalkoissa ovat kaikki mukana. Kohtuullista, tämä on se sana, jota toistan ihan tarkoituksella, kohtuullista on pidättäytyä palkkioiden korotuksista.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Päiväkotiryhmien suurentaminen heikentää lasten arkea

Maanantai 28.9.2015 klo 11:40 - Sonja Falk

Hallitus kaavailee yli kolmevuotiaiden päiväkotiryhmien suurentamista nykyisestä 21 lapsesta 24 kokopäivähoitoa saavaan lapseen. Ryhmästä vastaisi edelleen kolme aikuista. Ryhmäkokoa voitaisiin edelleen suurentaa esimerkiksi osa-aikahoidossa olevilla lapsilla. Asetusta valmistellaan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Päiväkotiryhmät ovat jo nyt liian suuret. Ryhmien suurentaminen heikentää merkittävästi lasten arkea. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossakin myönnetään: ”Esitys vähentäisi henkilökunnan mahdollisuuksia jokaisen lapsen yksilölliseen ja lapsiryhmän tarpeenmukaiseen kohtaamiseen, huomioimiseen, havainnoimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Nämä seikat saattaisivat vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä sitä kautta myöhempään koulumenestykseen.” Suuret lapsiryhmät lisäävät myös vanhempien poissaoloja työstä, kun sairaudet leviävät entistä helpommin.

Samaan aikaan hallitus on muuttamassa varhaiskasvatusoikeuden rajausta, jonka seurauksena osa-aikaisten hoitolasten määrä kasvaa. Osa-aikaisilla hoitolapsilla on eri hoitajamitoitus, eli osa-aikainen lapsi ei tuo mukanaan tarvittavaa hoitajaresurssia.

Onko päiväkodista kehittymässä lapsen päiväsäilytyspaikka, jossa laadukkaan koulutuksen saanut henkilökunta joutuu suuresta lapsimäärästä johtuen keskittymään lasten turvallisuuden takaamiseen sekä perustarpeiden hoitamiseen? Jääkö aikaa lapsen kohtaamiseen ja varhaiskasvatukseen? Kärsiikö työn mielekkyys? 

Vaikeanakin aikana on panostettava tulevaisuuteen. Päiväkotiryhmien kasvattaminen on säästötoimi, joka tuottaa lopulta lisäkustannuksia. Varhaiskasvatus on juuri sellainen peruspalvelu, joka laadukkaasti toteutettuna on mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa. Korjaavat toimenpiteet ovat kalliita. On lyhytnäköistä vaarantaa lasten hyvinvointi säästöjen nimissä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, hoitakamitoitus, säästötoimet, opetus- ja kulttuuriministeriö, peruspalvelut

Yrityksille on annettava mahdollisuus kasvaa

Torstai 9.4.2015 klo 14:12

Olen vaalitoreilla keskustellut useammankin pienyrittäjän kanssa. Moni yrittäjä kertoo ensimmäisen työntekijän palkkaamisen yritystoiminnan suurimmaksi haasteeksi. Palkkauksen korkeat sivukulut sekä työntekijän palkkaamiseen sisältyvä riski voivat painaa vaakakupissa niin, että toiminnan laajentamiseen ei ryhdytä. On parempi vain tyytyä turvaamaan perheen elanto, moni pohtii. Kun yritystoimintaa ei voi kasvattaa eikä paikallaan pysyminen motivoi, osa yrittäjistä pohtii paluuta palkkatöihin ja yrityksen palauttamista sivutoimiseksi harrastustoiminnaksi.

Vanhan sanonnan mukaan lypsävää lehmää ei pidä tappaa. Tarvitsemme nyt ennen kaikkea yrityksiä, jotka tavoittelvat kasvua ja luovat lisää työpaikkoja. Tarvitsemme myös yrityksiä, jotka tahtovat kansainvälistyä.

Työllisyyden lisääminen on seuraavan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Avainasemassa on työllistämisen kynnyksen madaltaminen. Työttömien määrä on nyt yli 300 000. Hämeessä kymmentä työssäkäyvää kohden on jo seitsemän työelämän ulkopuolista henkilöä, mikä kuvaa talouden haasteita vielä työttömyyslukujakin tarkemmin.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on suurin kasvu- ja työllistämispotentiaali. Voimme tietysti haaveilla entisaikojen suurista tehtaista, ja toivottavasti niitäkin vielä perustetaan esimerkiksi biotalouteen, mutta fiksumpaa olisi antaa pienemmille yrityksille kasvun mahdollisuus. Jokainen nyt menestyvistä ja työllistävistä yrityksistä on joskus ollut uusi ja pieni.

Kristillisdemokraattien yrittäjyysohjelma asettaa tavoitteeksi voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuuden nostamisen 12 prosenttiin kaikista yrityksistä. Mitä keinoja ehdotamme? Kasvun helpottamiseksi esitämme muun muassa mahdollisuutta sijoittaa yrityksen voittovarat verottomasti yritystoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Voittovarat verotettaisiin vasta tulouttamisvaiheessa.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tulee myös suunnata vastaava n. 5% veronkevennys kuin mitä suuremmat yritykset saivat tällä kaudella toteutetun yhteisöveron alentamisen myötä. Tällä hetkellä yrittäjä maksaa vastaavasta tulosta korkeampaa veroa kuin palkansaaja, vaikka kantaa myös yrittämiseen kuuluvan riskin. Se ei ole oikein.

Yrittäjäksi ryhtymiseen ja toisten työllistämiseen tulee rohkaista - ei rangaista. Maamme taloudellinen tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, luommeko yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Näissä vaaleissa tämäkin ratkaistaan.

2 kommenttia . Avainsanat: yrittäjyys, talous, palkkauksen sivukulut, työllisyys, kasvu

Mikä olisi "Sonjan malli" perhevapaista?

Tiistai 17.3.2015 klo 10:23 - Sonja Falk

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvitti vuonna 2011 Ruotsin mallia mukailevan 6+6+6 perhevapaajärjestelmän suomalaista sovellusta. Mallissa perhevapaista kuusi kuukautta kuuluisi äidin, kuusi isän ja kuusi kumman vaan käytettäväksi. Oikeus perhevapaisiin ansiosidonnaisella tuella pidentyisi peräti seitsemällä kuukaudella lasta kohden. Tämä toisi lisäkuluja vuosittain 323 miljoonaa euroa.

Helsingin sanomat uutisoi 16.3., että Kristillisdemokraatit vastustavat 6+6+6-mallia. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, ainakaan itse en mallia vastusta. Pidän mallin toteutumista epätodennäköisenä tässä taloustilanteessa. Pidän myös erittäin tärkeänä, että oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidon tukeen säilyy aina siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Isälle kiintiöity ansiosidonnainen perhevapaajakso on tervetullut, silloin kun kyseessä on kiintiöporkkana, ei kiintiökeppi. Eli äidin mahdollisuutta hoitaa lasta ei pidä rajoittaa silloin, jos isä ei pidä omaa kiintiöityä vapaataan.

Millainen siis olisi "Sonjan malli" perhevapaista? Sitä voi kutsua vaikkapa 5+5+5-malliksi tai kiintiöporkkana-malliksi. Tähtäyspisteenä mallissa on perheen ja ennen kaikkea lapsen hyvinvointi, ei ulkoapäin ohjailtu tasa-arvoaate. Mallissa nykyisen noin neljän kuukauden sijasta äitiysvapaan osuus olisi viisi kuukautta. Näistä kolme ensimmäistä kuukautta ansiosidonnainen osuus olisi korotettu nykyisen 56 päivän sijasta. Viisi kuukautta olisi perheen itsensä päätettävissä, kumpi vapaan käyttää. Tällä hetkellä tämä jakso on noin kuuden kuukauden pituinen.

Kuluneella hallituskaudella Sosiaalidemokraatit, Kokoomus, Vihreät, Vasemmisto ja RKP yrittivät ajaa isejä kotiin kepin avulla. KD:n vastustuksesta johtuen kotihoidon tuen pakkokiintiöstä luovuttiin ja tuki sai jäädä ennalleen.  Erinomaista, että perheiden valinnanvapaus voitti! Lapsiperheet eivät tarvitse yhtään enempää keppiä ja varsinkaan ylisääntelyä. Arki on muutenkin ihan tarpeeksi haastavaa.

Kiintiöporkkana voisi houkuttaa isiä jakamaan hoivavastuuta. Siksi esitän viiden kuukauden ansiosidonnaista tukea isälle, joka pitää perhevapaata. 5+5+5 mallin etuna nykyiseen on se, että todennäköisesti se vähentäisi aivan pienten lasten osuutta kunnallisesta päivähoidosta, kun yhä useampi voisi hoitaa lasta pidempään kotona. Se myös antaisi isälle mahdollisuuden osallistua kokopäiväisesti lastensa hoitoon silloin, kun nämä ovat pieniä. Ilman ansiosidonnaista tukea pelkän kotihoidon tuen varassa se ei ole monelle mahdollista.

5+5+5-mallin kustannusvaikutuksia ei ole laskettu, mutta malli olisi edullisempi kuin edellä mainittu 6+6+6-malli ja siis helpommin toteutettavissa. On hyvä muistaa, että suurin osa eduskuntapuolueista oli valmis maksamaan jopa 160 miljoonaa euroa lisäkuluja, jotka olisivat syntyneet kotihoidon tuen kiintiöittämisestä, vaikka se olisi aiheuttanut lapsiperheille vaikeuksia. Voisi luulla, että myönteiseen hankkeeseen löytyisi myös intoa etsiä rahat. Tällä mallilla voisi lähteä liikkeelle, ja kun taloustilanne joskus paranee, ei ole mikään ongelma lisätä tukien määrää tai pituutta.

Eli "Sonjan-malli" tiivistetysti:
- Äitiysvapaa 5kk, josta 3kk korotettu äitiyspäiväraha.
- Vanhempainvapaa 5kk, jonka voi käyttää kumpi vaan.
- Isävapaa 5kk ansiosidonnaisella tuella.
- Hoitovapaaoikeus ja mahdollisuus kotihoidon tukeen säilyy nykyisellään, kunnes lapsi täyttää 3 v.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhempainvapaa, äitiyspäiväraha, kotihoidon tuki, perhevapaat, hoitovapaa, isäkuukausi, 6+6+6-malli

Vanhemmuuden kuluja pois yrittäjien harteilta

Torstai 12.3.2015 klo 12:43 - Sonja Falk

Naisten ja miesten välisestä palkkatasa-arvon edistämisestä puhutaan paljon, mutta haluttomuus asian ratkaisemiseen työmarkkinajärjestöissä on ilmeinen. Ongelman ytimessä on vanhemmuuden kulujen epätasainen jakautuminen ja ennen kaikkea kasautuminen naisen työnantajan maksettavaksi.

Väitän, että ratkaisematon ongelma jäytää yhteiskuntaamme jopa niin, että maastamme on muodostunut varsin lapsikielteinen. Eräskin ystäväni kertoi jäätävästä tunnelmasta kakkukahveilla, jotka hän oli järjestänyt työpaikallaan ilmoittaakseen tulevasta perheenlisäyksestä.

Tarvitsemme maahamme lisää lapsia poistamaan kestävyysvaje pitkällä tähtäimellä. Lapsen syntymä ei saa olla tapahtuma, joka voi saattaa työnantajan tai perheen talouden pois raiteiltaan. Järjestelmän tulee olla sellainen, että se toivottaa lapset tervetulleiksi.

Työnantajan vastuuta vanhemmuuden kuluista vähentäisi, mikäli korotettua äitiyspäivärahaa maksettaisiin nykyisen 56 päivän sijasta kolmen kuukauden ajan. Moni työehtosopimus velvoittaa työnantajan maksamaan äidille noin kolmen kuukauden palkan äitiysvapaan alusta. Työnantaja saa äidille tulevan kelakorvauksen tuolta ajalta. Jos kelakorvausta tältä ajalta nostettaisiin, se helpottaisi yrittäjien tilannetta.

Keskusta ja kokoomus ehdottivat 8.3. kaikilta työnantajilta ja mahdollisesti myös työntekijöiltä kerättävää vakuutusta, josta maksettaisiin työnantajalle kertakorvaus, kun naistyöntekijä palaa äitiys- ja vanhempainvapaaltaan takaisin töihin. Ehdotuksen vahvuus on, että se jakaisi nykyisen epäoikeudenmukaisesti jakautuvan vastuun tasaisesti kaikille. Ehdotuksen heikkoutena on se, että se edelleen kasvattaisi palkkauksen sivukuluja. Ja näitä sivukuluja tulisi nimenomaan vähentää, ei kasvattaa, jotta yritykset voisivat luoda maahamme uusia työpaikkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palkka-tasa-arvo; lapsimyönteisyys; yrittäjyys; vanhemmuuden kustannukset

Koulutetaanko työväestömme tulevaisuudessa ulkomailla?

Lauantai 31.1.2015 klo 14:46 - Sonja Falk

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) esittää 29.1. julkaistussa raportissaan, että tarvitsemme vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, eli työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta työikäinen väestömme ei supistu. Olin mukana raportin julkistamistilaisuudessa ja kuulin aiheesta käydyn keskustelun tuoreeltaan. Esitetyt faktat ja tilastot ovat kiistämättömiä ja kiistämätön on myös johtopäätös, että tarvitsemme lisää koulutettua työvoimaa maahamme. Raportin ajattelussa on kuitenkin ongelmansa.

Kannatan itsekin työperäisen maahanmuuton lisäämistä esimerkiksi saatavuusharkintaa väljentämällä, sillä nykyinen käytäntö voi estää ulkomaisia yrityksiä investoimasta Suomeen. Toinen hyvä esimerkki on meillä Sisäministeriössä valmisteltu esitys maassamme opiskelleiden ulkomaalaisten oleskelulupien pidentämisestä puolesta vuodesta vuoteen. Laki tulee voimaan huhtikuun alusta ja sen tavoitteena on helpottaa täällä tutkinnon suorittaneiden työllistymistä maassamme. Tämä on viisas päätös. Mutta pelkästään maahanmuuttoa lisäämällä ei heikkoa huoltosuhdetta ratkaista.

Evan raportin ajattelu edustaa väestöpoliittista kermankuorintaa, jossa toivotaan, että maahamme muuttaisi omassa kotimaassaan korkeakoulutettua väestöä antamaan panoksensa suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi. Jossakin määrin tämä kuuluu nykyiseen globaaliin maailmaan. Myös suomalaista korkeasti koulutettua väestöä muuttaa ulkomaille töihin. On luontevaa, että liikettä tapahtuu molempiin suuntiin.

Raportissa esitetty toive maahanmuuton lisäämisestä kuitenkin tarkoittaisi, että yhä suurempi osa maamme työväestöstä koulutettaisiin ulkomailla. Miten oikeudenmukaisena tämä ajattelu sitten nähdään, on toinen kysymys. Onko oikeudenmukaisuus ylipäänsä enää mikään arvo? Alemman elintason lähtömaat kärsivät koulutusvuodosta.

Ajattelu on ongelmallista myös suomalaisväestön näkökulmasta. Onko meillä kahden kerroksen väkeä? Onko osa suomalaisista siis lähtökohtaisesti ”pohjasakkaa”, jota ei voi kouluttaa ja jonka työpanosta ei tarvita? Työttömyyshän on maassamme edelleen korkea, joten käytettävissä olevaa työvoimaa riittää.  

Mielestäni ensisijaisia tapoja työllisyysasteen nostamiseksi ovat nuorten ikäluokkien työkyvyn, työllisyys- ja koulutusasteen lisääminen sekä osatyökykyisten työllisyysmahdollisuuksien tukeminen. Nuorisotakuu ja muut nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet aivan oikeita ratkaisuja. Tätä työtä on syytä jatkaa ja tehostaa tulevalla hallituskaudella.

On selvää, että maamme tarvitsee tulevaisuudessa lisää koulutettua työvoimaa. Korkeasti koulutettuja poistuu nyt työmarkkinoilta eläkkeelle saman verran kuin uutta väkeä koulutetaan. Se ei riitä, mikäli tahdomme edelleen pysyä kilpailukykyisenä maana. Mutta kääntäisin katseen ensin omaan väestöömme ja etsisin koulutettua työvoimaa sieltä.

Tasokkaan koulutuksen ja syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi maassamme on aika alkaa tehdä väestöpolitiikkaa. Kestävyysvajeen perimmäinen syy on siinä, että syntyvät ikäluokat ovat jo vuosikymmeniä olleet liian pieniä. Siksi ihmettelen, miksei perhepolitiikka kiinnosta suuria puolueita? Onko kytkös työmarkkinajärjestöihin kenties liian vahva?

Vaikka lyhyellä aikavälillä syntyvyyden kasvu heikentää huoltosuhdetta, se on tehokkain lääke hoitaa kestävyysvaje kuntoon pitkällä aikavälillä. Siksi on vaikea ymmärtää, että kestävyysvajetta pyritään paikkaamaan milloin lapsilisiä leikkaamalla ja milloin kotihoidon tukea heikentämällä. Tarvitsemme lisää lapsia tähän yhteiskuntaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huoltosuhde Maahanmuuton tuplaus Nuorisotakuu Perhepolitiikka Työllisyys

KD ryhmäpuhe Lahden kaupunginvaltuustossa 26.1.2015

Maanantai 26.1.2015 klo 19:31 - Sonja Falk

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Lahden ja Nastolan liitos olisi ensimmäinen kokoliitos Lahden kaupungin historiassa. Olemme siis mahdollisesti tänään historiallisessa kokouksessa. Odotamme kuumeisesti uutisia Nastolan vastauksesta Lahden kosintaan. Oletukseni on, että Lahden valtuuston kanta kuntaliitokseen on hyvinkin selkeästi myönteinen, mutta pidetään kuitenkin nämä kosiopuheet. Ja luvataan sekin, että näissä häissä morsianta ei ryöstetä. 

Lahden kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa kuntaliitosta Nastolan kanssa. Toki toiveena ja tavoitteena oli, että mukana olisi ollut laajempi joukko kuntia, mutta mikäli liitospäätös syntyy, voimme olla tänään tyytyväisiä. Samalla tahdomme muistuttaa, että nastolalaisilla on edelleen syytä olla ylpeitä omasta kotiseudustaan. Identiteettiä ei tarvitse kadottaa, vaikka olisi mukana rakentamassa suurempaa kokonaisuutta. Toivon rohkeutta lähteä mukaan yhteiseen rakennustyöhön.  Se olisi viisas, pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä ratkaisu. 

Yhteinen tahtotila antaisi vahvan pohjan varsinaisen yhdistymisen toimeenpanolle. Yhdistymissopimuksessa kuntaliitoksen tavoitteeksi asetetaan ennen kaikkea alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Niin ihana kotikaupunki kuin tämä Lahti onkin, Nastola myös on varsin kaunis kunta, silti voimme olla yhtä mieltä siitä, että alueemme elinvoimassa on toivomisen varaa. Työttömyys on sietämättömän korkealla tasolla.

Nastolan ja Lahden muodostama uusi Lahden kaupunki olisi houkuttelevampi niin asukkaiden kuin yrittäjienkin näkökulmasta. Nastolan alueen houkuttelevuutta lisää myös liitoksessa madaltuva veroprosentti. Se on harvinainen uutinen näinä aikoina, että jossakin päin Suomea veroprosentti laskee.

Liitos vahvistaisi edellytyksiä kaupunkimme kehittymiselle. Palvelut voidaan tuottaa viisaammin yhdessä. Keinotekoisen kuntarajan poistuminen sujuvoittaisi kaavoitusta. Voimme oppia toistemme parhaista käytännöistä. Vielä keskeneräinen sote-uudistus ja laajemmassakin mittakaavassa maassamme käynnissä oleva rakennemuutos asettavat haasteita kaupunkimme edunvalvonnalle. Pääkaupunkiseutu kehittyy, hyödymmekö tästä kehityksestä vai jäämmekö reunalle ruikuttamaan? Yhdessä olemme vahvemmat valvomaan alueemme etua. Minä aidosti uskon, että kaupungillamme on loistava tulevaisuus. Kun alamme uskoa siihen, saamme motivaatiota myös toimia päämäärän eteen tarmokkaasti.

Hyvät valtuutetut,  

Näillä saatesanoilla Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa lämpimästi Lahden ja Nastolan kuntaliitosta. 

Kommentoi kirjoitusta.

Länsimaisten muslimien on ratkaistava suhtautumisensa demokratiaan

Sunnuntai 11.1.2015 klo 20:18 - Sonja Falk

Jihadismista väitöskirjaa tekevän tutkijan Atte Kalevan mukaan islamin uskon roolia ja merkitystä ei pidä vähätellä Charlie Hebdo -lehden kaltaisissa terrori-iskuissa. Hän korostaa, että jihadistit kokevat itsensä nimenomaan hurskaiksi muslimeiksi. Terrori-iskujen tarkastelu islamilaisessa kontekstissa on siksi tarpeen, vaikka valtaosa maailman muslimeista ei radikalisoidu. Näin siis teen minäkin.

Kun tarkastelemme islamin historiaa, voimme todeta sen joutuneen vieraaseen ympäristöön: muslimit elävät länsimaissa vähemmistönä täysin eri arvopohjalle rakennetussa yhteiskunnassa. Islam on historiansa aikana levinnyt valloitusten kautta. Valloitetuille alueille on perustettu islamilainen valtio. Sharia-lakiin perustuva kalifaatti on edelleen islamin ihanne. Historiansa aikana muslimikulttuuriin ei ole juurtunut taitoa, miten elää vähemmistönä yhteiskunnassa. Tämän taidon puute oireilee musliminuorten radikalisoitumisena. Islamin historia on alusta alkaen valtauskonnon historiaa.

Kristinuskon historia on toisenlainen. Kristinusko eli ensimmäiset vuosisatansa vainottuna vähemmistöuskontona ja levisi juuri silloin kaikkein voimakkaimmin. Sen identiteetille keskeisimmät kertomukset ovat ristiinnaulittu ja ylösnoussut Messias sekä vainojen uhreina, marttyyreina kuolleiden maahan vuotanut veri. Vaikka kristinuskon historia on 300-luvulta aina viime vuosikymmeniin saakka ollut länsimaissa valtauskonnon historiaa, sen identiteetissä elää edelleen vahvana ajatus marttyyrien kirkosta. Siksi väitän, että kristittyjen sopeutuminen yhteiskunnalliseen vähemmistöasemaan käy kivuttomammin. Vähemmistöasema ei oikeuta kristittyä nousemaan yhteiskuntaa vastaan. Kristityillä on voimanaan ikivanha perinne, johon palata vaikeina aikoina ja vainon hetkinä. Kokemus tiivistyy apostoli Paavalin sanoihin: ”Juuri heikkona olen voimakas.” (2. Kor. 12:10)

Oma käsitykseni on, että ristiriitainen suhtautuminen demokraattiseen yhteiskuntaan luo kasvupohjan musliminuorten radikalisoitumiselle. Näkökulman, että länsimainen demokratia on islamilaisen yhteiskunnan vastakohta ja uhka muslimeille, jakaa ikävä kyllä myös moni muslimi, jota ei voi pitää radikaalina. Olen kuullut usean Suomessa asuvan ja kasvaneen muslimin sanovan tähän tapaan: ”Islam voi demokratiassa huonosti.” ”Muslimit voivat demokratiassa huonosti.” Vaikka vaikutusmahdollisuudet ovat demokratiassa jokaiselle yhtäläisesti olemassa, tyytymättömyys vähemmistöasemaan herättää osassa täällä syntymästään saakka asuneessakin tarpeen nousta demokraattista yhteiskuntaa vastaan. Osa jopa lähtee puolustamaan islamilaista kalifaatti-ihannetta täysin vieraaseen maahan, terroristijärjestö ISISin riveihin Syyriaan ja Pohjois-Irakiin.

Länsimaisten muslimiyhteisöjen haasteena on ratkaista suhtautumisensa demokratiaan. Heidän on opittava elämään vähemmistönä ja löydettävä oma identiteettinsä ja itsearvostuksensa tässä roolissa. Tässä on avain radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja terrorismin torjuntaan muslimiyhteisöjen sisällä. Myös terrorismitutkija Atte Kaleva näkee, että ratkaisun avaimet ovat muslimiyhteisöillä itsellään: radikalisoitumisongelma tulisi myöntää ja siitä tulisi keskustella. Kaleva myös toteaa, että muslimien keskuudessa esiintyy laajasti vähintäänkin ymmärrystä vääräuskoisten rankaisemisen ajatukselle.

Olen saanut sen kuvan, että länsimaissa elävät muslimit näkevät demokratian tuoman hyvinvoinnin ja vakauden useimmiten arvokkaana asiana. Myös konfliktialueille sotimaan lähteneet pitävät yleensä tärkeänä mahdollisuutta palata takaisin Suomeen opiskelemaan ja työtä tekemään. Ristiriita on ilmeinen. Voisiko siis muslimiäiti ja isä opettaa lapsilleen tai imaami yhteisölleen, että demokratiassa muslimit voivat hyvin? Niin, demokratiassa myös kristityt ja ateistit voivat hyvin. Demokratiassa meillä jokaisella on vapaus uskoa ja harjoittaa omaa uskontoamme vapaasti ja pelkäämättä, mutta meidän pitää suoda sama oikeus myös toisille. Demokratiassa käytännössä jokainen kuuluu johonkin vähemmistöön, mutta voi löytää paikkansa yhteiskunnassa siitä huolimatta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Charlie Hebdo; islam; demokratia; radikalisoituminen

Perheillä on oltava vapaus valita lapsen hoitomuoto

Tiistai 30.12.2014 klo 14:32 - Sonja Falk


Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus ajavat innokkaasti kotihoidon tuen kiintiöittämistä vain isän ja vain äidin käytettävissä olevaan jaksoon. Hiljattain sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) vaati lakihankkeen kiirehtimistä ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) vakuutti, että lakia viedään tehokkaasti eteenpäin. Päijät-Hämeessä asia koskettaa 2000 perhettä ja 3000 lasta.

Miksi Kokoomus ajaa kaksivuotiaita lapsia kodeista päiväkoteihin kuin käärmettä pyssyyn? Lakihanke on paitsi teknisesti hankala toteuttaa myös hyvin kallis ja tehoton. Se on ylisääntelyä, joka heikentää lapsiperheiden valinnanvapautta.

Lakia valmistelevan Sosiaali- ja terveysministeriön omien arvioiden mukaan isät eivät käyttäisi muutoksen jälkeen edelleenkään kuin 10 % kotihoidon tuesta. Sen sijaan päivähoitoon siirtyisi 10 000 lasta.

Kuntaliiton arvion mukaan 70 % nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Muutos lisäisi päivähoidon kustannuksia 150-160 miljoonaa euroa. On selvää, että kunnilla ei ole varastossaan näitä päivähoitopaikkoja, vaan näiden kulujen lisäksi tulisivat vielä päiväkotien rakentamiskulut. Ylisuuresta kysynnästä kärsisivät kaikki päiväkotipaikkaa tarvitsevat.

Taloudellisten seikkojen lisäksi lakihankkeen järjettömyyttä kuvaa hyvin, että siinä puututtaisiin esimerkiksi isovanhempien mahdollisuuteen hoitaa lapsenlapsiaan. Kotihoidon tukeen ei olisi enää oikeutta, jos katsotaan että mummi hoitaa lapsenlapsiaan säännöllisesti. Tuntirajoja ei ole määritelty, eli perheet olisivat epätietoisia siitä, milloin isovanhempien läsnäolo perheen arjessa menee liialliseksi.

Nykyinen kotihoidon tuki on joustava. Juuri sen vuoksi se on käytännöllinen esimerkiksi epätyypillisiä työaikoja tai vaikkapa keikkatöitä tekeville vanhemmille. Vanhempien hoitovastuu on voinut vuorotella työviikon aikana tai eri kuukausina. Tuki on ollut myös yhteiskunnalle hyvin edullinen. Uusi laki toisi joustavuuden tilalle tiukan sääntelyn ja vaikeuttaisi lapsiperheiden elämää.

Lakihanke on nyt lyhyellä 5.1. päättyvällä lausuntokierroksella. Lastensuojelujärjestöjen palaute on tähän mennessä ollut tyrmäävää. Toivottavasti lapsiperheiden ja heitä edustavien järjestöjen ääntä kuunnellaan. Perheiden tulee voida päättää itse, miten he järjestävät lastensa hoidon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidon tuki, kiintiö, tasa-arvo, päivähoito

Lapsiystävällistä päätöksentekoa

Tiistai 9.12.2014 klo 15:27 - Sonja Falk

Kaupunginvaltuusto asetti kauden alussa uuden strategisen tavoitteen: Lahti on lapsiystävällinen kaupunki. Taustalla oli ajatus, että kaupunki, joka on hyvä lapsille, on hyvä kaikenikäisille. Pienten ihmisten hyvinvointiin keskittyvä Lahti on houkutteleva muuttokohde perhettä perustavalle ikäluokalle. Tavoitteeseen päästään ottamalla määrätietoisia askeleita ja pitämällä ohjakset tiukalla.

Maanantain kaupunginvaltuusto linjasi, että yksityisen hoidon tukea korotetaan 1.8.2015 alkaen. Päätös koskee myös tulevia vuosia. Kristillisdemokraattien aloitteesta vuosi sitten lähtenyt uudistus on mutkien jälkeen nyt etenemässä.

Nykyisin yksityisenhoidon tuen kautta päivähoito järjestyy Lahdessa 600 lapselle. Heidän hoitonsa maksaa kaupungille 2,8 miljoonaa euroa, eli 4700 euroa lasta kohden. Kaupungin järjestämä päivähoito on lasta kohden kaksi kertaa kalliimpaa.

Kannatan perheiden valinnanvapautta ja monipuolisia vaihtoehtoja lasten päivähoidossa. Osa perheistä tahtoo lapsilleen kodinomaisen perhepäivähoitopaikan. Toiset taas pitävät kaupungin päiväkotia turvallisena ja pedagogisesti parhaana vaihtoehtona. Osalla on kodin lähellä viihtyisä yksityinen päiväkoti. Näkökulmia on yhtä monta kuin on perhettäkin ja kaikki ne ovat yhtä oikeutettuja. Annetaan perheiden itse päättää.

Korottamalla yksityisen hoidon tukea vahvistetaan perheiden valinnanvapautta ja helpotetaan paineita rakentaa uusia päiväkoteja. Päiväkotipaikkaa kaupungin päiväkotiin odottavia korotus auttaa myös, koska paikka löytyy helpommin jonojen lyhentyessä. Hoitopaikkoja syntyy juuri sinne, missä lapsiperheet asuvat, jos useampi lapsiperheen vanhempi ryhtyy perhepäivähoitajaksi. Kaiken kaikkiaan uudistus on perhe- ja lapsiystävällinen ja erittäin tervetullut.

Loven lapsiystävällisyyteen olisi tuonut, mikäli valtuusto olisi hyväksynyt perusopetukseen esitetyt leikkaukset, jotka olisivat kasvattaneet luokkakokoja. Samalla olisi menetetty mahdollisuus saada valtiolta luokkakokojen pienentämiseen suunnattua avustusta. Onneksi pystyimme tämän torjumaan.

Laadukas perusopetus on se perusta, jolle tulevaisuuden Lahtea rakennetaan. Kohtuullisen kokoiset opetusryhmät takaavat, että jokainen oppilas saa oppimistaan tukevan kouluympäristön, ja sen myötä mahdollisuuden menestyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä. Myös yritykset hyötyvät saadessaan koulutettua työvoimaa. Syrjäytymisuhkaan tai oppilaan kotioloihin liittyvään huoleen pystytään puuttumaan herkemmin pienemmässä ryhmässä.

Tulevien sukupolvien kannalta on myös keskeistä, että nykyiset päättäjät kantavat taloudellista vastuuta eivätkä ota liikaa velkaa. Tästä syystä kaupungin palveluissa kautta linjan on tehtävä rakenteellisia uudistuksia - myös perusopetuksessa. Rakenteista, esimerkiksi ylimääräisestä tilaväljyydestä syntyviä kuluja karsimalla ja toimintoja järkeistämällä resurssit voidaan kohdentaa varsinaiseen koulutyöhön.

Kolumni julkaistu 26.11.2014 Uusi Lahti -lehdessä "Suora yhteys kaupungintalolta" -palstalla.

1 kommentti . Avainsanat: päivähoito, yksityisen hoidon tuki, valinnanvapaus, lapsiystävällisyys

KD ryhmäpuheenvuoro talousarviokeskustelussa

Maanantai 24.11.2014 klo 12:54 - Sonja Falk

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Aluksi voin tyytyväisyydellä todeta, että talouden tehostamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Jo kuluvana vuonna menot alittavat budjetin viidellä miljoonalla eurolla. Edelleen on paljon tehtävää, mutta tästä on hyvä jatkaa. Nyt käsittelyssä olevan budjetin herättämä huoli on, että kymmenen miljoonan ylijäämä perustuu konsernin yhtiöjärjestelyihin. Muilta osin siis budjetti on edelleen 3, 5 miljoonaa alijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että ensi vuonna kertaluonteisilla tuloilla paikataan pysyväisluonteisia menoja. Toivon, että tässä salissa löytyy yhteisymmärrys siitä, että tämä ei ole pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävää toimintaa mutta väliaikaisena ratkaisuna tämä on mahdollinen.

Toinen huolenaihe on, että verotusta joudutaan jälleen kiristämään. Se päätös on jo nuijittu täällä salissa ja mekin olemme sitä kannattaneet, koska ikävä veronkorotus on vielä ikävämpää lisävelanottoa lapsiystävällisempi ratkaisu. Tulevan vuosikymmenen talouskasvu on jäämässä niin vaatimattomaksi, että emme voi odottaa sitä velkojamme kuittaamaan. Toivottavasti myös siitä vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys tässä salissa, lähinnä tulevia vuosia ajatellen, että veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Olemme sen edessä, että rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, on oltava takertumatta pikkuseikkoihin, on kannettava vastuuta, on tehtävä asioita viisaammin. Tässä on ensi vuodelle meille tekemistä.

Heitän pallon erityisesti valtuustosalin oikealle laidalle, jossa on vahvat resurssit sekä poliittisen johtajuuden mandaatti ja siksi erityinen mahdollisuus olla tuomassa esiin Lahden kaupungin taloutta tervehdyttäviä, kaupunkimme vetovoimaa, kasvua ja yritysten toimintaedellytyksiä vahvistavia uudistuksia. Ryhmämme on mielellään näitä uusia avauksia ja ideoita tukemassa.

Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että jokainen tämän valtuuston hyväksymä talousarvio vie askeleen lähemmäs lapsiystävällistä Lahtea, tavoitetta, jonka olemme kaupungin strategiassa yhdessä asettaneet.

Pidämme tärkeänä, että esitetty yksityisenhoidon tuen korotus tai palvelusetelijärjestelmä toteutuu. Nykyisin yksityisenhoidon tuen kautta päivähoito järjestyy Lahdessa 600 lapselle. Heidän hoitonsa maksaa kaupungille 2,8 miljoonaa euroa, eli 4700 euroa lasta kohden. Kaupungin järjestämä päivähoito on kaksi kertaa kalliimpaa lasta kohden. Korottamalla yksityisen hoidon tukea näiden hoitopaikkojen hintoja voidaan todennäköisesti laskea ja näin vahvistaa perheiden valinnanmahdollisuuksia lapsensa hoidon järjestämisessä.

KD valtuustoryhmä kannattaa perheiden valinnanvapautta ja monipuolisia vaihtoehtoja lasten päivähoidossa. Osa perheistä tahtoo lapsilleen ehdottomasti kodinomaisen perhepäivähoitopaikan, toiset taas pitävät kaupungin päiväkotia turvallisena ja pedagogisesti parhaana vaihtoehtona, osalla on kodin lähellä viihtyisä yksityinen päiväkoti. Näkökulmia on yhtä monta kuin on perhettäkin ja kaikki ne ovat yhtä oikeutettuja. Annetaan perheiden itse päättää.

Yksityisen hoidon tuen korotus helpottaa paineita rakentaa uusia päiväkoteja. Päiväkotipaikkaa kaupungin päiväkotiin odottavia tuen korotus auttaa myös, koska paikka löytyy helpommin jonojen lyhentyessä. Se myös luo hoitopaikkoja juuri sinne, missä lapsiperheet asuvat kannustamalla lapsiperheiden vanhempia perhepäivähoitajiksi. Kaiken kaikkiaan uudistus on perhe- ja lapsiystävällinen ja erittäin tervetullut.

Hyvät valtuutetut,

Säästäminen perusopetuksesta olisi lyhytnäköistä politiikkaa. Laadukas perusopetus on se perusta, jolle tulevaisuuden Lahtea rakennetaan. Kohtuullisen kokoiset opetusryhmät takaavat, että jokainen oppilas saa oppimistaan tukevan kouluympäristön, ja sen myötä mahdollisuuden menestyä myös peruskoulun jälkeisissä opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Myös mahdolliseen syrjäytymisuhkaan tai oppilaan kotioloihin liittyvään huoleen pystytään puuttumaan herkemmin pienemmässä ryhmässä.

Perusopetukseen panostaminen hyödyttää myös yrityksiä, kun suurempi osa ikäluokasta saa valmiudet hyvään koulutustasoon. Yritykset siis saavat hyviä työntekijöitä. Perinteisesti laadukasta koulutusta onkin kannatettu poliittisen kentän oikealla laidalla. Tähän perinteeseen on hyvä liittyä.

 

Tarkennan kuitenkin, että KD valtuustoryhmä kannattaa rakenteellisia uudistuksia, joilla perusopetuksen rakenteista, esimerkiksi ylimääräisestä tilaväljyydestä syntyviä kuluja pyritään karsimaan ja toimintoja järkeistämään. On selvää, että kaupungin kehittyessä myös kouluverkkoa on tarkasteltava uudelleen säännöllisin väliajoin. Näin resurssit voidaan kohdentaa varsinaiseen koulutyöhön.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointi on halpaa

Perjantai 26.4.2013 klo 8:27 - Sonja Falk

Kunnissa on meneillään pohdinnat talouden tasapainottamiseksi. Samanaikaisesti säästötalkoissa painiskelevat niin Suomen valtio kuin Euroopan Unioni.

Talouskeskusteluissa on foorumista riippumatta totuttu kuulemaan seuraavat puheenvuorot: Salin vasemmalta laidalta tuodaan esiin huono-osaisten tilanteen huononeminen ja vaaditaan palveluja tilanteen korjaamiseksi. Rahoitus hoidetaan veroja korottamalla, varsinkin progressiivisesti.

Tämän jälkeen salin oikealta laidalta käytetään puheenvuoro, jossa veronkorotukset torjutaan, koska ne heikentävät kilpailukykyä ja luovat kannustinloukkuja. Talouskasvu ja sen myötä hyvinvointi hiipuu, jos verot nousevat, varsinkin progressiivisesti. Talous saadaan kuntoon hallintoa keventämällä. Puheenvuoron viimeinen lause sanotaan matalalla äänellä, hitaasti ja vakavalla ilmeellä: ”Valitettavasti meidän täytyy miettiä myös, onko meillä varaa tällaiseen palvelurakenteeseen.”

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »