Blogi

Tunnelmia kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta

Keskiviikko 1.11.2017 klo 11:30 - Sonja Falk

Kaksi tiivistä päivää Lahden kaupungintalolla on takana. Kaupunginhallitus päätti talousarvioesityksestään ensi vuodelle. Muutama analyyttinen sana aiheesta on paikallaan. Otetaan ensin käsittelyyn pahat karkit, jotta hyvistä karkeista jää se viimeinen maku suuhun.

Pahat karkit

Ikäviä päätöksiä olivat jo kaupunginjohtajan pohjaesitykseen sisältyneet kiinteistö- ja kunnallisveron korotukset. Verotason merkittävä nosto ensi vuodelle on Suomen kuntakentässä poikkeus. Alkanut talouskasvu on vähentänyt veronkorotuspaineita, kun verokertymä kasvaa muutenkin. Verotason nosto taas voi syö kasvua ja kaupungin vetovoimaa. Siksi veronkorotuslinjan valitseminen on mielestäni taloudellinen riski.

Kaupunginhallituksessa veroista ei päästy edes äänestämään, koska esitetyt sopeuttavat toimenpiteet oli äänestetty ennen verojen käsittelyä nurin ja veronkorotuksista luopuminen olisi merkinnyt sitä, että kaupunginhallituksen talousarvioesitys olisi jo lähtökohtaisesti alijäämäinen. Itse kannatin kiinteistöveron korotuksesta luopumista, mutta edellä mainitusta syystä vedin asian takaisin ja sen sijaan edellytin kirjausta, jonka loppukaneetti kuuluu seuraavasti: ”Kaupunki luo elinkeinopolitiikalaan ja taloudenhoidollaan edellytykset verotason laskulle valtuustokauden loppuun mennessä.”

Yleensä verot ja veronkorotukset tuppaavat jäädä pysyviksi. Kansalaisten suussa vitseinä kulkee monta kertomusta väliaikaisista veroista. Nyt kuitenkin määräaika asetettiin niin lähelle, että verotasolinjauksesta on toivottavasti helpompi pitää kiinni. Toivon, että tämä selkeästi ilmaistu tahtotila vähentää sitä kielteistä vaikutusta, joka veronkorotuksilla on kaupungin vetovoimaan.

Lopullisesti veronkorotuksista päättää kaupunginvaltuusto 13.11., ja on varmaa, että niistä silloin äänestetään. Oma tavoitteeni on, että ainakin kiinteistöveron korotuksesta voitaisiin vielä luopua. Kiinteistövero ei ota huomioon ihmisen maksukykyä ja on siksi ongelmallinen. Mikäli korotukset toteutuvat, muistutan, että myös siinä tapauksessa Lahti on edelleen edullinen, ihana ja viihtyisä kaupunki asua.   

Hyvät karkit

Lahti on ensi vuonna aiempaa parempi paikka lapsiperheille. Päiväkotien ja koulujen kiivas korjaus- ja uudisrakennustahti jatkuu, perusopetuksesta ja avustajaresurssista ei leikata ja mikä parasta: varhaiskasvatukseen saadaan hyvin laajalla mallilla toteutettu palveluseteli. Palveluseteliä aletaan ottaa käyttöön jo alkuvuoden aikana sitä mukaa, kun järjestelmä saadaan pystytetyksi. Mukana ovat myös yksityiset perhepäivähoitajat ja lisäksi lasten erityistarpeiden huomioimiseen etsitään keinot. Toteutusmalli on siis sama, mitä edellisessä blogissani/ESS:n mielipidekirjoituksessani esitin, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän talousarviokokouksessaan 4.12. Kirsikikaksi kakun päälle sain talousarvioesitykseen kirjauksen, että ”suurissa kaupungeissa käytössä olevat kotihoidon tuen kuntalisän mallit sekä Lahti-Lisän käyttöönoton mahdollisuus vuonna 2019 selvitetään”.

Päädyin lopulta äänestämään kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta, vaikka vastakkainen kanta saa todennäköisesti valtuustoryhmästämme tukea valtuustossa. Päätökseeni on monia syitä. Tärkein niistä on, että kaupunginhallituksen vasen laita toimi todella rakentavasti varhaiskasvatuksen palvelusetelin yksimielisessä hyväksymisessä ja muokkaamisessa niin, että se on kaikille hyvä. Arvostan sitä syvästi. En tämän jälkeen katsonut kohtuulliseksi kaataa subjektiivista päivähoito-oikeutta kaupunginhallituksessa vaa’ankieliasemani turvin. Ja valtuustossa se vaaka osoittaa lukemia, että esitys tulee joka tapauksessa hyväksytyksi.

Kannatan perheiden mahdollisimman laajaa valinnanvapautta lastensa päivähoidon järjestämisessä. Kun kaikki nämä eri päätökset toteutetaan, ja toivottavasti vielä saadaan se kotihoidon tuen Lahti-lisä, tämä kaupunki alkaa olla todella se lapsiystävällinen Lahti, joka on poliittisen toimintani vahvimpana tavoitteena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, kristillisdemokraatit, kd, lahti, kaupunginhallitus, budjetti 2018, kiinteistövero, veronkorotus, kunnallisvero, kotihoidon tuki, kuntalisä, Lahti-lisä, subjektiivinen päivähoito-oikeus,

Varhaiskasvatuksen palveluseteli lisää perheiden yhdenvertaisuutta

Maanantai 23.10.2017 klo 11:20 - Sonja Falk

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientolan mukaan Lahteen suunnitteilla oleva varhaiskasvatuksen palveluseteli eriarvoistaisi lapsiperheitä. (Lientolan mielipidekirjoitus Etelä-Suomen Sanomien Lukijalta-palstalla 17.10.2017) Näen asian aivan päinvastoin. Uudistus lisäisi perheiden yhdenvertaisuutta. Palveluseteli tarkoittaa, että perhe saisi tahtoessaan hoitopaikan yksityisestä päiväkodista samalla asiakasmaksulla kuin kunnallisesta päiväkodista.

Esimerkiksi yksinhuoltajaäiti ei pysty tällä hetkellä välttämättä valitsemaan lapselleen kotiaan lähinnä olevaa päivähoitopaikkaa, jos se... 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, palveluseteli, yksityisen hoidon tuki, päivähoito, kotihoidon tuki, investoinnit, Lahtitalousarvio, budjetti, lahden kaupunginvaltuusto, Lahden kaupunginhallitus, Sonja Falk, KD, Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä,

Mikä olisi "Sonjan malli" perhevapaista?

Tiistai 17.3.2015 klo 10:23 - Sonja Falk

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvitti vuonna 2011 Ruotsin mallia mukailevan 6+6+6 perhevapaajärjestelmän suomalaista sovellusta. Mallissa perhevapaista kuusi kuukautta kuuluisi äidin, kuusi isän ja kuusi kumman vaan käytettäväksi. Oikeus perhevapaisiin ansiosidonnaisella tuella pidentyisi peräti seitsemällä kuukaudella lasta kohden. Tämä toisi lisäkuluja vuosittain 323 miljoonaa euroa.

Helsingin sanomat uutisoi 16.3., että Kristillisdemokraatit vastustavat 6+6+6-mallia. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, ainakaan itse en mallia vastusta. Pidän mallin toteutumista epätodennäköisenä tässä taloustilanteessa. Pidän myös erittäin tärkeänä, että oikeus hoitovapaaseen ja kotihoidon tukeen säilyy aina siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Isälle kiintiöity ansiosidonnainen perhevapaajakso on tervetullut, silloin kun kyseessä on kiintiöporkkana, ei kiintiökeppi. Eli äidin mahdollisuutta hoitaa lasta ei pidä rajoittaa silloin, jos isä ei pidä omaa kiintiöityä vapaataan.

Millainen siis olisi "Sonjan malli" perhevapaista? Sitä voi kutsua vaikkapa 5+5+5-malliksi tai kiintiöporkkana-malliksi. Tähtäyspisteenä mallissa on perheen ja ennen kaikkea lapsen hyvinvointi, ei ulkoapäin ohjailtu tasa-arvoaate. Mallissa nykyisen noin neljän kuukauden sijasta äitiysvapaan osuus olisi viisi kuukautta. Näistä kolme ensimmäistä kuukautta ansiosidonnainen osuus olisi korotettu nykyisen 56 päivän sijasta. Viisi kuukautta olisi perheen itsensä päätettävissä, kumpi vapaan käyttää. Tällä hetkellä tämä jakso on noin kuuden kuukauden pituinen.

Kuluneella hallituskaudella Sosiaalidemokraatit, Kokoomus, Vihreät, Vasemmisto ja RKP yrittivät ajaa isejä kotiin kepin avulla. KD:n vastustuksesta johtuen kotihoidon tuen pakkokiintiöstä luovuttiin ja tuki sai jäädä ennalleen.  Erinomaista, että perheiden valinnanvapaus voitti! Lapsiperheet eivät tarvitse yhtään enempää keppiä ja varsinkaan ylisääntelyä. Arki on muutenkin ihan tarpeeksi haastavaa.

Kiintiöporkkana voisi houkuttaa isiä jakamaan hoivavastuuta. Siksi esitän viiden kuukauden ansiosidonnaista tukea isälle, joka pitää perhevapaata. 5+5+5 mallin etuna nykyiseen on se, että todennäköisesti se vähentäisi aivan pienten lasten osuutta kunnallisesta päivähoidosta, kun yhä useampi voisi hoitaa lasta pidempään kotona. Se myös antaisi isälle mahdollisuuden osallistua kokopäiväisesti lastensa hoitoon silloin, kun nämä ovat pieniä. Ilman ansiosidonnaista tukea pelkän kotihoidon tuen varassa se ei ole monelle mahdollista.

5+5+5-mallin kustannusvaikutuksia ei ole laskettu, mutta malli olisi edullisempi kuin edellä mainittu 6+6+6-malli ja siis helpommin toteutettavissa. On hyvä muistaa, että suurin osa eduskuntapuolueista oli valmis maksamaan jopa 160 miljoonaa euroa lisäkuluja, jotka olisivat syntyneet kotihoidon tuen kiintiöittämisestä, vaikka se olisi aiheuttanut lapsiperheille vaikeuksia. Voisi luulla, että myönteiseen hankkeeseen löytyisi myös intoa etsiä rahat. Tällä mallilla voisi lähteä liikkeelle, ja kun taloustilanne joskus paranee, ei ole mikään ongelma lisätä tukien määrää tai pituutta.

Eli "Sonjan-malli" tiivistetysti:
- Äitiysvapaa 5kk, josta 3kk korotettu äitiyspäiväraha.
- Vanhempainvapaa 5kk, jonka voi käyttää kumpi vaan.
- Isävapaa 5kk ansiosidonnaisella tuella.
- Hoitovapaaoikeus ja mahdollisuus kotihoidon tukeen säilyy nykyisellään, kunnes lapsi täyttää 3 v.
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhempainvapaa, äitiyspäiväraha, kotihoidon tuki, perhevapaat, hoitovapaa, isäkuukausi, 6+6+6-malli

Perheillä on oltava vapaus valita lapsen hoitomuoto

Tiistai 30.12.2014 klo 14:32 - Sonja Falk


Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus ajavat innokkaasti kotihoidon tuen kiintiöittämistä vain isän ja vain äidin käytettävissä olevaan jaksoon. Hiljattain sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) vaati lakihankkeen kiirehtimistä ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) vakuutti, että lakia viedään tehokkaasti eteenpäin. Päijät-Hämeessä asia koskettaa 2000 perhettä ja 3000 lasta.

Miksi Kokoomus ajaa kaksivuotiaita lapsia kodeista päiväkoteihin kuin käärmettä pyssyyn? Lakihanke on paitsi teknisesti hankala toteuttaa myös hyvin kallis ja tehoton. Se on ylisääntelyä, joka heikentää lapsiperheiden valinnanvapautta.

Lakia valmistelevan Sosiaali- ja terveysministeriön omien arvioiden mukaan isät eivät käyttäisi muutoksen jälkeen edelleenkään kuin 10 % kotihoidon tuesta. Sen sijaan päivähoitoon siirtyisi 10 000 lasta.

Kuntaliiton arvion mukaan 70 % nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Muutos lisäisi päivähoidon kustannuksia 150-160 miljoonaa euroa. On selvää, että kunnilla ei ole varastossaan näitä päivähoitopaikkoja, vaan näiden kulujen lisäksi tulisivat vielä päiväkotien rakentamiskulut. Ylisuuresta kysynnästä kärsisivät kaikki päiväkotipaikkaa tarvitsevat.

Taloudellisten seikkojen lisäksi lakihankkeen järjettömyyttä kuvaa hyvin, että siinä puututtaisiin esimerkiksi isovanhempien mahdollisuuteen hoitaa lapsenlapsiaan. Kotihoidon tukeen ei olisi enää oikeutta, jos katsotaan että mummi hoitaa lapsenlapsiaan säännöllisesti. Tuntirajoja ei ole määritelty, eli perheet olisivat epätietoisia siitä, milloin isovanhempien läsnäolo perheen arjessa menee liialliseksi.

Nykyinen kotihoidon tuki on joustava. Juuri sen vuoksi se on käytännöllinen esimerkiksi epätyypillisiä työaikoja tai vaikkapa keikkatöitä tekeville vanhemmille. Vanhempien hoitovastuu on voinut vuorotella työviikon aikana tai eri kuukausina. Tuki on ollut myös yhteiskunnalle hyvin edullinen. Uusi laki toisi joustavuuden tilalle tiukan sääntelyn ja vaikeuttaisi lapsiperheiden elämää.

Lakihanke on nyt lyhyellä 5.1. päättyvällä lausuntokierroksella. Lastensuojelujärjestöjen palaute on tähän mennessä ollut tyrmäävää. Toivottavasti lapsiperheiden ja heitä edustavien järjestöjen ääntä kuunnellaan. Perheiden tulee voida päättää itse, miten he järjestävät lastensa hoidon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidon tuki, kiintiö, tasa-arvo, päivähoito

Kuntalisällä helpotusta hoitopaikkapulaan

Keskiviikko 26.9.2012 - Sonja Falk

Päiväkotipaikkojen tilanne on Lahdessa tällä hetkellä heikko eikä tilannetta pystytä kovin nopeasti ratkaisemaan, sillä tilojen puute on huutava. Useita käytössä olleita päiväkotirakennuksia on jouduttu ja joudutaan sulkemaan kosteusvaurioiden vuoksi. Uudisrakentaminen ja korjaaminen vievät aikaa.

Painetta päiväkodeissa keventäisi, jos käyttöön otettaisiin kotihoidon tuen kuntalisä. Vaikutusta tehostaisi, mikäli kuntalisä maksettaisiin silloin, kun perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Tällöin jo kotona olevia vanhempia kannustettaisiin valitsemaan lapsilleen kotihoito. Vastaava malli on ollut käytössä mm. Vantaalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidon tuki, kuntalisä, homevaurio, kosteusvaurio, hoitopaikkapula, päiväkoti, lasten päivähoito, Lahti