Blogi

Tunnelmia kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta

Keskiviikko 1.11.2017 klo 11:30 - Sonja Falk

Kaksi tiivistä päivää Lahden kaupungintalolla on takana. Kaupunginhallitus päätti talousarvioesityksestään ensi vuodelle. Muutama analyyttinen sana aiheesta on paikallaan. Otetaan ensin käsittelyyn pahat karkit, jotta hyvistä karkeista jää se viimeinen maku suuhun.

Pahat karkit

Ikäviä päätöksiä olivat jo kaupunginjohtajan pohjaesitykseen sisältyneet kiinteistö- ja kunnallisveron korotukset. Verotason merkittävä nosto ensi vuodelle on Suomen kuntakentässä poikkeus. Alkanut talouskasvu on vähentänyt veronkorotuspaineita, kun verokertymä kasvaa muutenkin. Verotason nosto taas voi syö kasvua ja kaupungin vetovoimaa. Siksi veronkorotuslinjan valitseminen on mielestäni taloudellinen riski.

Kaupunginhallituksessa veroista ei päästy edes äänestämään, koska esitetyt sopeuttavat toimenpiteet oli äänestetty ennen verojen käsittelyä nurin ja veronkorotuksista luopuminen olisi merkinnyt sitä, että kaupunginhallituksen talousarvioesitys olisi jo lähtökohtaisesti alijäämäinen. Itse kannatin kiinteistöveron korotuksesta luopumista, mutta edellä mainitusta syystä vedin asian takaisin ja sen sijaan edellytin kirjausta, jonka loppukaneetti kuuluu seuraavasti: ”Kaupunki luo elinkeinopolitiikalaan ja taloudenhoidollaan edellytykset verotason laskulle valtuustokauden loppuun mennessä.”

Yleensä verot ja veronkorotukset tuppaavat jäädä pysyviksi. Kansalaisten suussa vitseinä kulkee monta kertomusta väliaikaisista veroista. Nyt kuitenkin määräaika asetettiin niin lähelle, että verotasolinjauksesta on toivottavasti helpompi pitää kiinni. Toivon, että tämä selkeästi ilmaistu tahtotila vähentää sitä kielteistä vaikutusta, joka veronkorotuksilla on kaupungin vetovoimaan.

Lopullisesti veronkorotuksista päättää kaupunginvaltuusto 13.11., ja on varmaa, että niistä silloin äänestetään. Oma tavoitteeni on, että ainakin kiinteistöveron korotuksesta voitaisiin vielä luopua. Kiinteistövero ei ota huomioon ihmisen maksukykyä ja on siksi ongelmallinen. Mikäli korotukset toteutuvat, muistutan, että myös siinä tapauksessa Lahti on edelleen edullinen, ihana ja viihtyisä kaupunki asua.   

Hyvät karkit

Lahti on ensi vuonna aiempaa parempi paikka lapsiperheille. Päiväkotien ja koulujen kiivas korjaus- ja uudisrakennustahti jatkuu, perusopetuksesta ja avustajaresurssista ei leikata ja mikä parasta: varhaiskasvatukseen saadaan hyvin laajalla mallilla toteutettu palveluseteli. Palveluseteliä aletaan ottaa käyttöön jo alkuvuoden aikana sitä mukaa, kun järjestelmä saadaan pystytetyksi. Mukana ovat myös yksityiset perhepäivähoitajat ja lisäksi lasten erityistarpeiden huomioimiseen etsitään keinot. Toteutusmalli on siis sama, mitä edellisessä blogissani/ESS:n mielipidekirjoituksessani esitin, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän talousarviokokouksessaan 4.12. Kirsikikaksi kakun päälle sain talousarvioesitykseen kirjauksen, että ”suurissa kaupungeissa käytössä olevat kotihoidon tuen kuntalisän mallit sekä Lahti-Lisän käyttöönoton mahdollisuus vuonna 2019 selvitetään”.

Päädyin lopulta äänestämään kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta, vaikka vastakkainen kanta saa todennäköisesti valtuustoryhmästämme tukea valtuustossa. Päätökseeni on monia syitä. Tärkein niistä on, että kaupunginhallituksen vasen laita toimi todella rakentavasti varhaiskasvatuksen palvelusetelin yksimielisessä hyväksymisessä ja muokkaamisessa niin, että se on kaikille hyvä. Arvostan sitä syvästi. En tämän jälkeen katsonut kohtuulliseksi kaataa subjektiivista päivähoito-oikeutta kaupunginhallituksessa vaa’ankieliasemani turvin. Ja valtuustossa se vaaka osoittaa lukemia, että esitys tulee joka tapauksessa hyväksytyksi.

Kannatan perheiden mahdollisimman laajaa valinnanvapautta lastensa päivähoidon järjestämisessä. Kun kaikki nämä eri päätökset toteutetaan, ja toivottavasti vielä saadaan se kotihoidon tuen Lahti-lisä, tämä kaupunki alkaa olla todella se lapsiystävällinen Lahti, joka on poliittisen toimintani vahvimpana tavoitteena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, kristillisdemokraatit, kd, lahti, kaupunginhallitus, budjetti 2018, kiinteistövero, veronkorotus, kunnallisvero, kotihoidon tuki, kuntalisä, Lahti-lisä, subjektiivinen päivähoito-oikeus,

Varhaiskasvatuksen palveluseteli lisää perheiden yhdenvertaisuutta

Maanantai 23.10.2017 klo 11:20 - Sonja Falk

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientolan mukaan Lahteen suunnitteilla oleva varhaiskasvatuksen palveluseteli eriarvoistaisi lapsiperheitä. (Lientolan mielipidekirjoitus Etelä-Suomen Sanomien Lukijalta-palstalla 17.10.2017) Näen asian aivan päinvastoin. Uudistus lisäisi perheiden yhdenvertaisuutta. Palveluseteli tarkoittaa, että perhe saisi tahtoessaan hoitopaikan yksityisestä päiväkodista samalla asiakasmaksulla kuin kunnallisesta päiväkodista.

Esimerkiksi yksinhuoltajaäiti ei pysty tällä hetkellä välttämättä valitsemaan lapselleen kotiaan lähinnä olevaa päivähoitopaikkaa, jos se... 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, palveluseteli, yksityisen hoidon tuki, päivähoito, kotihoidon tuki, investoinnit, Lahtitalousarvio, budjetti, lahden kaupunginvaltuusto, Lahden kaupunginhallitus, Sonja Falk, KD, Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä,

Myös erityislapsella on oikeus perusopetukseen

Lauantai 18.3.2017 klo 13:12

Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oppivelvollisuus. Kunnilla taas on velvollisuus järjestää perusopetusta jokaiselle kunnan alueella asuvalle lapselle. Suomi on myös sitoutunut YK:n lastenoikeuksien sopimuksessa tekemään kaiken lapsia koskevan lainsäädännön ja päätöksenteon ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Elämme aikaa, jolloin yhteiskunnan perustana olevat suuret periaatteet kyseenalaistetaan ja niitä testataan - myös näitä.

Lahden sivistyslautakunta hyväksyi 14.3. niin sanotun oppimisen tuen suunnitelman, joka lakkauttaa erityisopetusryhmiä ja siirtää oppilaita satamäärin yleisopetuksen luokkiin sekä lähikouluihin. Päätös ei mielestäni aja sen enempää erityisopetukseen oikeutettujen kuin yleisopetuksenkaan lasten etua. Se myös vaarantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuden saada tarvitsemaansa opetusta.

On tietysti hyvä, että erilaiset lapset oppivat touhuamaan toistensa kanssa esimerkiksi välitunneilla ja koulujen yhteisissä toimintapäivissä. Näinhän inkluusio tällä hetkellä toimii ja minusta se toimii hyvin. Oppitunneilla puolestaan on tarjottava oppilaalle mahdollisuus oppia. Liian suuret ryhmät ja levottomuus, liian vähän aikuisia ja liian erilaiset oppijat tekevät oppitunneista stressaavia kokemuksia niin oppilaille kuin opettajille. Viime kädessä tilanteesta kärsii eniten lapsi, jolla on vaikeuksia oppimisessa.

Erityisopetuspäätöstä tehtäessä lapsen tilanne arvioidaan yksilökohtaisesti ja mietitään, mikä on paras tapa toteuttaa lapsen perusopetus. En käsitä, miten päätöstä erityisluokkien mittavasta alasajosta voidaan edes tehdä ilman, että lapsikohtainen arvio on tehty jokaisesta uudelleen. Tullaanko ne tekemään? Mitä tehdään sitten, kun todetaan, että pienluokka on edelleen se, mitä lapsi tarvitsee?

Päätöksen puolesta äänestäneen lautakunnan jäsenen toteamus, että voihan päätöstä myöhemmin korjailla, on erityislasten perheiden näkökulmasta raaka. Lapsen hyvinvoinnilla ei voi harrastaa kokeilukulttuuria. Ei pidä unohtaa, että erityislapsen vanhemmat joutuvat arjessa usein lujille, oli erityisopetuspäätöksen taustalla sitten sairaus, vamma, neurologinen häiriö tai käytösongelmat. Koulunkäynnin sujuminen on suuri tuki perheen jaksamiselle. Kuormittavat tilanteet koulussa purkautuvat kotona. Säästöjen sijaan onkin oletettavaa, että tehty päätös tuo lisää kuluja muun muassa sote-menoihin. Se on myös kallista kokeilua erityislasten tulevaisuudella, sillä laadukas perusopetus on parasta syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Myös erityislapsella on oikeus perusopetukseen.Sonja_Falk_2017.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: erityisopetus, erityisoppilas, erityislapsi, oppimisen tuen suunnitelma, pienluokka, Lahti, sivistyslautakunta, oppivelvollisuus, perusopetus, inkluusio

KD ryhmäpuhe kuntarakennelausunnosta

Maanantai 4.3.2013 - Sonja Falk

Kaupunginvaltuusto 4.3.2013

KD ryhmäpuheenvuoro/Sonja Falk

Lausunto Kuntarakenneuudistuksesta

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 Suomessa on alueita, joissa hallituksen kuntarakenneuudistuksen tavoite vahvasta peruskunnasta on vaikea saavuttaa ja joissa riittävän suurien toimintayksiköiden syntymiseksi on pakko etsiä muita ratkaisuja kuin suorat kuntaliitokset. Lahden seutu ei ole tällainen alue. Lahden seutu kuuluu alueisiin, jotka voivat saavuttaa uudistuksesta suurimman mahdollisen hyödyn ja joissa sen toteutumiselle on vahvimmat edellytykset: 1)Vahva ja riittävän suuri keskuskaupunki, jossa on tiivis kaupunkirakenne, ulottuen joka sivulta naapurikuntien puolelle. 2) Toiseksi Lahden kaupungissa tuotetaan kaikki julkiset palvelut lukuun ottamatta kaikkein haastavinta erikoissairaanhoitoa. 3) Ja lisäksi Lahden seutu muodostaa selkeän työssäkäyntialueen. Kuten lausunnossa todetaan: ”Vahva peruskunta pystyy huolehtimaan palveluiden lisäksi elinkeinopolitiikan menestyksellisestä harjoittamisesta sekä eheyttämään alueen yhdyskuntarakennetta sekä sen vetovoimaa ja kilpailukykyä.”

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän mukaan kuntarakenneuudistuksen eteneminen on koko Lahden alueen etu. Uudistuksessa keskeiset tavoitteemme ovat lähipalveluiden turvaaminen, lähidemokratian vahvistaminen ja kestävä kuntatalous.

Lähipalvelut

Kuntauudistus ei saa merkitä lähipalvelujen heikkenemistä. Lähipalvelut on joko tuotettava lähellä tai tuotava lähelle. Kristillisdemokraattien mukaan ihmisarvo on aina markkina-arvoa tärkeämpi. Tämä arvolähtökohta merkitsee panostamista ennen kaikkea niihin palveluihin, jotka ovat elämän kannalta keskeisiä. Näitä ovat terveydenhuolto, toimeentulon turvaaminen, vanhustenhuolto, lasten päivähoito, sairaanhoito, sosiaalipalvelut ja koulutus.

Valtuustoryhmämme kannattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä lausunnon niin, että kaupungilla on nykyistä parempi mahdollisuus vastata kaupunkilaisten hyvinvoinnista.

Lähidemokratia ja läheisyysperiaate

Kuntarakenneuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on vahvistaa demokraattista päätöksentekoa kunnissa. Vaikka meitä usein tituleerataan virheellisesti ”kristillisiksi”, meille kristillisdemokraateille on tärkeää sekä K että D. Kuntakoon kasvaessa kuntayhtymien määrä vähenee, mikä vahvistaa demokraattisesti valitun kaupunginvaltuuston asemaa päätöksenteossa. Tämä on uudistuksen merkittävimpiä mahdollisuuksia.

Toisaalta on otettava todesta huoli kuntien reuna-alueiden lähidemokratian heikkenemisestä. Kristillisdemokraatit korostavat kaikessa päätöksenteossa läheisyysperiaatetta. Pidämme keskeisenä lausunnon mainintaa aluedemokratiaa vahvistavista työkaluista, jollaisia ovat esimerkiksi aluelautakunnat tai -valtuustot. Kaupunkilaisten aktivoimiseen ja osallistamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota, mikäli kuntaliitoksia saadaan aikaan. Ja näitä työkaluja voidaan ottaa käyttöön jo ennen mahdollisia liitoksia lähidemokratian vahvistamiseksi nykyisen Lahden kaupungin alueella.

Hyvinvointi tehdään lähellä

Kristillisdemokraattien mukaan ”hyvinvointi tehdään lähellä”. Hyvinvointia ei voi tuottaa etäältä.Hyvinvointi syntyy ihmisen luontaisissa lähiyhteisöissä, erityisesti perheissä. Pelkällä kuntarakenneuudistuksella ei voida ratkaista ihmisten kokemaa hyvinvointivajetta. Aineellinen hyvinvointi ei luo kokemusta hyvinvoinnista, ellei ihmisellä ole mahdollisuutta kokea osallisuutta ja kuulumista johonkin yhteisöön. Tarvitsemme taloudellisten resurssien ja yhteiskunnan turvaverkon lisäksi myös arvoja ja ilmapiiriä, jotka kannustavat kantamaan vastuuta toinen toisistamme. Tavoitteemme on rakentaa ja tukea lähimmäisyhteiskuntaa, joka perustuu yhteisvastuuseen ja jossa jokainen voi antaa oman panoksensa yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.

Kestävä talous on pohja lähipalveluille

Korostamme, että vain taloudellisesti kestävällä pohjalla toimivat kunnat pystyvät  huolehtimaan kuntalaisten lähipalveluista. Huoltosuhteen radikaali heikkeneminen tulevina vuosina heijastuu väistämättä myös alueemme kuntiin. Ilman merkittäviä uudistuksia myös Päijät-Hämeen kunnat ovat pakotettuja velkaantumaan lisää ja nostamaan kunnallisveroprosenttia huomattavasti nykytasosta.

KD valtuustoryhmä kiittää lausunnon valmistelleita ja yhtyy sen sisältöön. Toivomme lämpimästi kuntarakenneuudistuksen edistyvän Lahden seudulla koko maakunnan kehityksen sekä palveluiden turvaamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntauudistus, Lahti, KD, lähipalvelut, demokratia

Luvattomilla asioilla Lahden keskustassa

Tiistai 12.2.2013 klo 10:27 - Sonja Falk

Olen Lahden keskustassa asioilla ja minulla on puolisen tuntia ylimääräistä aikaa. Mukanani on viisivuotias poikani. Aurinko paistaa ja kesäpäivä on parhaimmillaan. Päätän ostaa meille jätskit torin reunassa olevalta jätskikiparilta. Näin teemmekin.

Hmm. Missä syömme jäätelöt? Missään ei näy yhtään istumapaikkaa. Ja koska pojan on pakko joko istua tai juoksennella, istumapaikka on löydyttävä, ettei jätski tipahda ja sula torikiveysten väliin. Muistissa on edellinen kerta, jolloin jäin itse ilman jätskiä, kun paikkasin parkuvan lapsen mielipahaa tippuneesta jäätelöstään.

Päätän ylittää Aleksanterinkadun, koska Mariankadun puolella näyttää olevan istumapaikkoja. Bussi on juuri lähdössä pysäkiltään ja toinen kaartaa viereistä kaistaa. Nappaan tötteröt toiseen käteen ja pojan toiseen käteen, kun bussit jyristävät varpaidemme editse. Ylitämme kadun ja toteamme, ettei yhtään penkkiä ole vapaana. Istumme sitten Hakkapeliittapatsaan jalustalle.  Syömme jätskit mukavissa merkeissä, mutta minulla on koko ajan sellainen olo, että teemme jotain luvatonta. Ihminen ei kuulu tänne, ainakaan pieni ihminen.

Edessäni on Lahden keskustan suurin vetovoimatekijä: suuri tyhjä tori, jota kiertää bussien iloinen karuselli. Viimeaikaisten kannanottojen valossa torin vetovoima kärsii, mikäli bussiralliin puututaan. Jos torin seutu on nykyisellään vetovoimainen, missä ne ihmiset ovat? Itse olisin kaivannut kesäpäivänä mahdollisuutta syödä poikani kanssa jäätelötötterö rauhassa, nauttia ja katsella kaupunkielämää – siis ihmisiä.

Tästä tapahtumasta on pari vuotta aikaa, mutta tilanne ei ole parantunut, vaikka jo vuodesta 2009 Lahdessa on noudatettu strategiaa, jossa yhtenä keskeisenä painopistealueena on keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman lisääminen. Tai olisi pitänyt noudattaa.

Virkamiehet ovat ottaneet strategian tosissaan ja valmistelleen hankkeita sen pohjalta. He eivät ole ymmärtäneet, että strategia on vain kaunis ajatus, jolla vahvistetaan Lahden imagoa ympäristökaupunkina. Ei sitä pidä sekoittaa oikeaan elämään. Oikeassa elämässä hanke kaatuu siihen, että eteen tulee yksi tai kaksi teknistä ongelmaa, jota kadunmies ei kahvikupposen aikana pysty ratkaisemaan. Jo menee kärsivällisyys! Paras on olla tekemättä mitään, niin ei tee virheitä.

Ajatusleikkinä jo bussiliikenteen siirtäminen torin toiselta laidalta toiselle on liian suuri älyllinen ponnistus. Argumenttien mukaan torille ei silloin pääse enää bussilla ja tori näivettyy, keskustan painopiste siirtyy itään ja kaikki ihmiset muuttavat vähintään Kouvolaan. Lahti on aivan erilainen ja ihmiset täällä ovat eri rotua kuin muissa suomalaisissa kaupungeissa, joissa onnistuneita kävelykatuhankkeita on toteutettu. Lahden keskustassa auto on tärkein asiakas. Muualla se on ihminen.

Seuraavaan strategiaan voisikin tältä pohjalta lisätä ajatuksen Drive In –keskustan luomiseksi, jossa kauppojen kaikki palvelut tuotaisiin kuljettajan sivuikkunan kautta autoihin sisään. Lahti – Suomen LA.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahti, keskustan kehittäminen, kävelykatu, Aleksanterinkatu, joukkoliikenne, Lahden tori, ympäristökaupunki

Miten varat riittävät vanhusväestön hoivaan?

Tiistai 16.10.2012 klo 10:28 - Sonja Falk

Mieheni molemmat isoäidit asuvat Lahdessa ja omissa kodeissaan, vaikka ikää on toisella yli 80-vuotta ja toisen 95-vuotispäiviä juuri vietettiin. Tämä on mahdollista kotiin tuotujen palvelujen sekä omaisten huolenpidon ansiosta. Siivousapu, sairaanhoitajan käynnit sekä ruokapalvelu ovat tärkeä osa kotona pärjäämistä.

Tulevaisuuden suurimpia haasteita on varojen riittäminen yhä kasvavan vanhusväestön ihmisarvoiseen hoivaan. Tai oikeammin kyse on jo tämänhetkisestä haasteesta. Myös tässä säästöjä voidaan saada kevyempiä palveluja, kuten kodinhoitopalveluja ja omaishoitoa vahvistamalla.  Laitoshoito on paitsi kallista, se myös koetaan kylmänä ja ikävänä, pakkovaihtoehtona. Kaikkien kannalta on paras, mikäli laitoshoitoon turvaudutaan vain niissä tapauksissa, että vanhuksen terveys ja turvallisuus kotona vaarantuu.

Kevyemmät palvelut eivät ole yleensä lakisääteisiä ja siksi niistä on helppoa ”säästää”, kun kuntatalouteen haetaan pelivaraa. Nämä säästöt heijastuvat muutaman vuoden viiveellä kulujen voimakkaana kasvuna, kun esimerkiksi omaishoitajien voimavarat ehtyvä ja vanhus on siksi siirrettävä laitoshoitoon. Kunnan kannalta edullisemmaksi tulisi taata omaishoitajille riittävästi lomapäiviä sekä taloudellista tukea. Omaishoidon tuelle tulisi lisäksi asettaa maassamme yhtenäiset kriteerit. Yksinkertaisimmin asia hoituu siirtämällä omaishoidon tuki kuntien harteilta Kelan maksettavaksi.

Kodinhoitajalla on usein kova kiire, kun hän käy vanhuksen kotona, eikä hän ehdi hoitaa tarvittavia asioita saatikka sitten vaihtaa vanhuksen kanssa kuulumisia. Kun kodinhoitajan käynti kestää 15 minuuttia, hänellä menee helposti puolet työajastaan paikasta toiseen siirtymisiin. Itse suorittavaan työhön jää hyvin vähän aikaa. Lisäresurssi kodinhoitoon tekisi veroeurojen käytöstä myös tehokkaampaa ja mielekkäämpää, kun suurempi osa työajasta käytettäisiin siihen, mitä varten kodinhoitaja on palkattu.

Emme selviä vanhusväestön hoivaamisesta kunniallisesti, ellei ennaltaehkäisevään työhön panosteta nykyistä enemmän. Varat eivät yksinkertaisesti riitä siihen, että vanhukset hoidetaan laitoksissa. Kunnallisessa päätöksen teossa on oltava kaukaa viisas ja tuettava kotona asumista. Laitoshoitokin tulee säilyttää vaihtoehtona silloin, kun sille on aidosti tarvetta. Silloin sen on oltava ihmisarvoista ja tasokasta. Heitteillejättö ei ole vaihtoehto sivistysvaltiossa, ei laitoshoidossa eikä kotona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhuolto, vanhusväestö, väestön ikääntyminen, Lahti, kunnallisvaalit 2012, omaishoito, kodinhoitopalvelut

Lahden luontokohteet on laitettava kuntoon

Maanantai 8.10.2012 klo 14:39 - Sonja Falk

Lahden ehdoton valtti niin matkailukohteena kuin asuinpaikkana ovat kaunis luonto ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Mielestäni Lahdessa ei osata vielä tarpeeksi huomioida ja hyödyntää näiden arvoa. Kävimme kesällä Enonsaaressa. Vaikuttaa siltä, että matkailubisnes sinne kituuttaa, vaikka mitään hyvää syytä siihen ei ole.

Aikomuksenamme oli kiertää saaren luontopolku, mutta se osoittautui mahdottomaksi meidän porukalle. Polku oli niin vaikeakulkuinen ja myös heikosti merkitty, että käännyimme pian takaisin. Mutta sillä lyhyellä kapuamisella näimme Lahden kauneimpiin kuuluvan näköalan.

Tiesitkö, että Enonsaari on hyvin korkea ja että sieltä avautuu korkealta upea näköala järven yli Salpausselän harjanteisiin sekä Lahden kaupunkiin? Jo yksin tämän maisemaelämyksen vuoksi Enonsaari on käymisen arvoinen. Saaren luontopolku olisi syytä kunnostaa ja vaikeakulkuisimpia paikkoja helpottaa porrasaskelmilla tai kaiteilla, että saaren vetovoima kasvaisi.

Uusi laavu palaneen tilalle

Jäin miettimään, miksi Lahden alueen luontokohteet jätetään poikkeuksetta rappeutumaan. Miksi vaikkapa palaneita laavuja ei rakenneta uudelleen? Esimerkiksi Tapanilan läheisyydessä sijainnut laavu oli meidän perheen suosikkiretkikohteita. Ei ole enää. Pirunpesällä oli aikoinaan laavu. Ei ole enää.

On tietysti ikävää, että joku aina keksii polttaa laavun maan tasalle. Mutta eikö voisi ajatella, että laavun käyttöikä on sen viisi vuotta, jonka jälkeen se mahdollisesti rakennetaan uudelleen? Laavuissa ei ole kysymys mistään sibeliustaloarkkitehtuurista, eli varaa tähän pitäisi löytyä.

Lasten kanssa on ihan eri juttu kävellä rinkiä lähiön reunaman hiekkatiellä kuin lähteä retkelle eväät mukana. Kilometrit taittuvat aivan eri tavalla ja luonto tulee tutuksi. Luonnossa liikkumaan oppinut lapsi löytää aikuisenakin liikunnan riemun ja arvostaa luontoa.

Ulkoilureitit on myös heikosti merkitty. Kesällä latupohjat ja muut reitit risteilevät niin, ettei varmuutta oikeasta reitistä ole, ellei ole aiemmin jo käynyt samoilla paikoilla eksymässä. Matkailijoiden vuoksi reittien merkintöjen pitää olla yksiselitteisiä ja kunnossa. 

Esteetön luontopolku Linnaistensuolle

Suurin osa ulkoilureiteistä kulkee Salpausselän maastossa sekä muilla korkeilla mäenharjanteilla, mikä tekee reiteistä haastavia. Lahdessa tulisi olla mahdollisuus myös esteettömään luontoretkeilyyn. Tällainen reitti palvelisi paitsi pyörätuolin tai rollaattorin avulla kulkijoita myös lapsiperheitä.

Ehdotan esteettömän reitin rakentamista Linnaistensuon luontopolulle. Suomaasto on tasaista, mikä on hyvä lähtökohta reitille.  Reitin esteettömäksi tekeminen vaatisi lähinnä nykyistä leveämpiä pitkospuita, jotka jatkuisivat myös nykyistä pidemmälle, reitin metsäiselle ja juurakkoiselle osuudelle. Lisäksi reitille tulisi rakentaa nuotiopaikka tai laavu eväiden syömistä varten, luonnollisesti niin, etteivät suon luontoarvot tästä kärsi.

Linnaistensuon luontopolku on ollut jo vuosia kunnostamatta. Pitkospuut ovat osin heikossa kunnossa ja reitti veden peitossa. Reitin kunnostaminen on nyt ajankohtaista. Samalla voidaan tehdä Suomelle tyypilliseen luontotyyppiin tutustumisen mahdolliseksi  joukolle ihmisiä, joiden ulottumattomissa Lahden luontoelämykset tällä hetkellä ovat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enonsaari, Linnaistensuo, Salpausselän maasto, Tapanila, Lahti, luontomatkailu, esteettömyys, lapsiperheet, ulkoilu, luontopolku, näköala, luontokohde

Kuntalisällä helpotusta hoitopaikkapulaan

Keskiviikko 26.9.2012 - Sonja Falk

Päiväkotipaikkojen tilanne on Lahdessa tällä hetkellä heikko eikä tilannetta pystytä kovin nopeasti ratkaisemaan, sillä tilojen puute on huutava. Useita käytössä olleita päiväkotirakennuksia on jouduttu ja joudutaan sulkemaan kosteusvaurioiden vuoksi. Uudisrakentaminen ja korjaaminen vievät aikaa.

Painetta päiväkodeissa keventäisi, jos käyttöön otettaisiin kotihoidon tuen kuntalisä. Vaikutusta tehostaisi, mikäli kuntalisä maksettaisiin silloin, kun perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Tällöin jo kotona olevia vanhempia kannustettaisiin valitsemaan lapsilleen kotihoito. Vastaava malli on ollut käytössä mm. Vantaalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoidon tuki, kuntalisä, homevaurio, kosteusvaurio, hoitopaikkapula, päiväkoti, lasten päivähoito, Lahti