Blogi

Strategian tavoitteet pakottavat vahvistamaan kaupungin vetovoimaa

Tiistai 15.5.2018 klo 9:48 - Sonja Falk

Lahden kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro uudistetusta kaupunkistrategiasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.5.2018. 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Strategian kuuluu olla innostava. Ja strategian kuuluu olla myös haastava, muutokseen ja toimintatapojen uudistamiseen ohjaava. Nyt uudistettava strategia asettaa tavoitteita, jotka eivät toteudu automaattisesti ja itsestään. Vision adjektiivi ”rohkea” saa katetta strategian asettamista tavoitteista.

On varmaa, että esimerkiksi tänään kaupungillemme asettamamme kasvutavoite ei täyty, ellei jotain tehdä uudella tavalla. ”Lahti on 125 000 asukkaan kaupunki vuonna 2022 ja 150 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030.” Tavoite on rohkea ja mielestäni erittäin kannatettava. Se pakottaa miettimään ja selvittämään, miten teemme kaupungistamme aiempaa vetovoimaisemman ja houkuttelevamman asuinpaikan. Mitä ihmiset asuinpaikaltaan ja asumiseltaan tahtovat? Miten rakennamme lapsiperheiden luottamusta kaupungin palveluihin? Miten teemme sitä hyvää arkea, joka lopulta ratkaisee, millaisena kaupunkina Lahti koetaan?

Julkisuudessa on spekuloitu kuntaliitoksilla asukastavoitteeseen pääsemiseksi. Se ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole ensimmäisenä ollut mielessä, kun tavoitetta on asetettu, mutta tämäkin ovi tietysti kannattaa pitää auki. Niin tai näin, lopulta kyse on samoista asioista: miten saamme Lahdesta sen parhaat puolet esille, miten vahvistamme vahvuuksiamme ja miten osaamme kertoa muillekin, kuinka mainio tämä meidän kotikaupunkimme on. Kun kaupungin imago, talous ja hallinto ovat kunnossa, se on oletettavasti myös houkuttelevampi kumppani kuntien välisessä yhteistyössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

KD valtuustoryhmä toivoo, että asukasmäärä kasvaa myös aivan uusien lahtelaisten, eli syntyvien lasten myötä. Lapset tuovat elinvoimaa, elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. Olemme tyytyväisiä siihen, että lapsiystävällisyys on asetettu strategiseksi päämääräksi ja että lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat vahvasti esillä myös strategian tavoitteissa ja mittareissa. Myönteistä kehitystä on jo näköpiirissä: tuoreiden tilastojen mukaan Lahti oli isoista kaupungeista ainoa, joka pystyi nostamaan syntyvyyslukujaan. Lahti sai myös toistamiseen Unicefin tunnustuksen lapsiystävällisyydestään. Jotain on tehty jo oikein. Jatketaan näitä oikeita tekoja ja tehdään enemmän. Mutta edelleen myös Lahdessa, kuten muissa suurissa kaupungeissa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Tekemistä siis riittää.

Valtuustoryhmämme pitää tärkeänä lapsivaikutusten arvioinnin ja lasten osallisuutta vahvistavien toimintatapojen ottamista laajasti käyttöön kaupungin toiminnoissa ja palveluissa. Lapsivaikutusten arvioinnin kautta saamme lisää tärkeää tietoa. Kun saamme lisää tietoa, saamme myös uusia ajatuksia ja ideoita lapsiystävällisyyden vahvistamiseen. Eikä aina ole kyse rahasta. Asiat voidaan myös tehdä fiksummin. Eri puolilla Suomea on erinomaisia uusia malleja lapsiystävällisyyden lisäämiseen. Meidän on oltava avoimia oppimaan muilta ja innokkaita kehittämään myös itse uusia ideoita.

Hyvät valtuutetut,

Lahden elinvoimaa on jo pitkään nakertanut heikko työllisyyskehitys. Ja vaikka työllisyysluvut näyttävät nyt merkkiä paremmasta, edelleen meillä on kirittävää, että pääsemme mukaan tahtiin, jonka myötä Lahtea voisi aidosti tituleerata kasvukeskukseksi. Emme vielä ole tässä tahdissa. On elintärkeää, että kehitämme Lahtea Suomen yritysystävällisimmäksi kaupungiksi. Tämä tavoite on myös rohkea. Lahti ei ole viime vuosina juuri menestynyt näissä kisoissa valtakunnallisissa vertailussa. On erinomaista, että koko valtuusto on sitoutunut tähän tavoitteeseen. Yritysten, eli työpaikkojen saamiseksi Lahteen on mahdollista tehdä paljonkin. Meidän on tehtävä vielä enemmän. Myös jo täällä olevien yritysten pärjääminen on kaupunkimme elinvoimalle keskeistä. Kun yrityksellä on hyvä toimia Lahdessa, se menestyy, kasvaa ja tuo lisää työtä lahtelaisille.

KD valtuustoryhmän esityksestä strategiaan lisättiin vielä viime hetkillä tavoite ja mittari toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuuden kasvattamisesta. Tämä on tärkeä lisäys. Olemme niin Lahdessa kuin koko Suomessa hyvin pian tilanteessa, jossa yritysten kasvu ja sen myötä hyvin alkanut talouskasvu hidastuu, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi. Työllisyysasteen nostaminen vaatii sitä, että lahtelaisten koulutusastetta nostetaan. On äärimmäisen tärkeää tehdä kaikki voitava, että nuoret opiskelevat niin pitkälle kuin mahdollista. Koulutus on tehokkain ja toimivin syrjäytymistä ehkäisevä ja elämänlaatua parantava lääke, mitä yhteiskunta voi nuorilleen tarjota. Erityisesti nuorten miesten kohdalla syrjäytymiskehitys on äärimmäisen huolestuttavaa ja vaatii vahvoja toimenpiteitä. Huumeiden käyttö on kestämättömällä tasolla. Toimettomana myös päihteiden käyttö lisääntyy, mikä taas vaikeuttaa työelämään siirtymistä. On syntynyt negatiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Se on katkaistava. On jaettava toivoa ja valettava uskoa nuoriin ikäluokkiin. Heitä on kannustettava kehittämään itseään ja kouluttautumaan. Tähän tarvitaan myös valintoja ja poliittisia päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Mainitsen vielä, että toivon todella, että strategian B-kohdassa mainitut kokeilut voisivat olla yksi lahtelainen menestystarina muutaman vuoden päästä. Kun jollekin tulee uusia ideoita ja ajatuksia, ei lähdettäisi niitä heti tyrmäämään jo ennakolta. Haastan valtuutettuja ja viranhaltijoita uudenlaiseen ja rouheaan Lahti-asenteeseen: ”No ei ole ennen noin tehty, mutta kokeillaan!” Jos sitten kaikki ei ole tai mene niin täydellisesti, niin onko mitään vahinkoa tapahtunut? Ei ole ollut täydellistä ennenkään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

KD valtuustoryhmä kiittää strategiaa valmistelleita virkamiehiä sekä valtuutetuista koostettua strategiatyöryhmää. Työskentely on sujunut hyvässä yhteishengessä. Strategiapäätös on merkittävimpiä päätöksiä, mitä valtuusto tekee. Strategia ohjaa koko kaupungin toimintaa. Valtuuston järjestäytyneiden poliittisten ryhmien solmima valtuustosopimus on toiminut pohjana strategiatyölle. Tulevaisuudessa tämäkin prosessi muuttuu niin, että strategian valmistelussa valmistelun taustalla on nykyistä valtuustosopimusta yksityiskohtaisempi pormestariohjelma. Poliittinen johtaminen vahvistuu koko strategiaprosessissa.

Tämän kertainen strategiaprosessi, tällä ns. vanhalla mallilla voidaan todeta onnistuneeksi. Suurin ja samalla mukavin haaste on viedä nämä loistavat tavoitteet käytännöllisiksi päätöksiksi ja toimintatavoiksi, osaksi nykyisten ja tulevien lahtelaisten entistä sujuvampaa arkea. Kiitos hyvästä yhteistyöstä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: strategia, lapsiystävällisyys, perheet, Lahti, KD, Sonja Falk, valtuustoryhmä, ryhmäpuhe, Lahden kaupunginvaltuusto, valtuusto, kasvu

Kaupunkilaisjärki käyttöön lastensuojelussa

Perjantai 19.10.2012 klo 13:14 - Sonja Falk

Lahti painii muiden suurten kaupunkien tavoin yhä kasvavista lastensuojelun kuluista. Kiireellisten kodin ulkopuolisten huostaanottojen määrän oletetaan tänä vuonna nousevan sataan, kun se viime vuonna oli alle 80.

Lokakuun alussa julkistetussa Lastensuojelun Keskusliiton  ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä selvityksessä Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? tarkastellaan lastensuojelun kustannuksia palvelumuodoittain. Selvityksen mukaan ennaltaehkäisevät tukimuodot ovat jopa kymmenen kertaa edullisempia kuin kodin ulkopuolelle sijoittaminen.

Kautta koko maan lastensuojelun ongelmana on, että apua ei ole riittävästi saatavilla silloin, kun perhe vielä suoriutuisi kevyemmillä tukitoimilla. Tukea ei heru, kun omia voimavaroja sekä itseluottamusta, joiden varaan perhe-elämää voidaan rakentaa, olisi vielä jäljellä. Esimerkiksi perheneuvontaan on monen kuukauden jonot.

Tiedotteessa todetaan: ”Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia.”

Mielestäni ei voida sanoa, ettei meillä ole varaa näihin toimenpiteisiin. Pikemminkin meillä ei ole varaa olla satsaamatta niihin. Selvityksessä todetaan, että perheitä tuetaan liian myöhään, jolloin se on hyvin kallista. Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen muistuttaa, että huostaanottojen määrä todennäköisesti vähenee, mikäli ennaltaehkäiseviin työmuotoihin panostetaan.

Kun esikoispoikamme oli vauva, sairastuimme molemmat yhtä aikaa rajuun vatsatautiin. Emme oikein pysyneet pystyssä, ja vauvaa olisi pitänyt pystyä hoitamaan ja kantamaan. Pelkäsin pyörtyväni vauva sylissä, ja soitin kaupungin kodinhoitajille. Heillä ei ollut tarjota mitään apua, mutta sieltä suositeltiin poikamme tilapäistä huostaanottoa. Olin järkyttynyt. Saimme lopulta tuttavilta apua. Jäin miettimään, miksi ainoa apu, mitä kaupungilta tarjotaan on huostaanotto.

Perheiden henkisiä voimavaroja tulee tukea matalan kynnyksen toiminnalla, ilman pelkoa leimautumisesta. Tällä hetkellä osa tukimuodoista on saatavilla vain, mikäli perhe on lastensuojelun asiakkaana. Avun hakemista viivytellään siksi usein liian pitkään, jolloin tilanne ehtii jo kriisiytyä. Luontevampaa olisi, mikäli tuen piiriin voisi hakeutua neuvolan tai terveydenhuollon kautta. Myös lyhytaikaisiin ongelmatilanteisiin tulee olla apua tarjolla, vaikka perhe pääsääntöisesti selviää arjesta hyvin.

Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä olisi suotuisa vaikutus myös toiseen kuluerään, jonka kanssa Lahdessa kipuillaan. Käytöshäiriöiden vuoksi erityisopetukseen siirrettävien oppilaiden määrän voi olettaa vähenevän, kun perheiden hyvinvointi lisääntyy. Jos kodeissa on kotirauha, kouluissa vallitsee koulurauha.

Lasten hyvinvointiin panostaminen kantaa hyvää hedelmää vuosikymmenienkin päästä. Lapsissa ei ole niinkään kyse ikäluokasta kuin tulevaisuuden sukupolvesta, jonka aikanaan pitää kouluttautua, perustaa perheitä, kasvattaa lapsia, tehdä työtä ja yrittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, ennaltaehkäisevä työ, neuvola, perheneuvonta, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät?, huostaanotto, kodin ulkopuolinen sijoitus, avohuolto, lapsiperheet

Lahden luontokohteet on laitettava kuntoon

Maanantai 8.10.2012 klo 14:39 - Sonja Falk

Lahden ehdoton valtti niin matkailukohteena kuin asuinpaikkana ovat kaunis luonto ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Mielestäni Lahdessa ei osata vielä tarpeeksi huomioida ja hyödyntää näiden arvoa. Kävimme kesällä Enonsaaressa. Vaikuttaa siltä, että matkailubisnes sinne kituuttaa, vaikka mitään hyvää syytä siihen ei ole.

Aikomuksenamme oli kiertää saaren luontopolku, mutta se osoittautui mahdottomaksi meidän porukalle. Polku oli niin vaikeakulkuinen ja myös heikosti merkitty, että käännyimme pian takaisin. Mutta sillä lyhyellä kapuamisella näimme Lahden kauneimpiin kuuluvan näköalan.

Tiesitkö, että Enonsaari on hyvin korkea ja että sieltä avautuu korkealta upea näköala järven yli Salpausselän harjanteisiin sekä Lahden kaupunkiin? Jo yksin tämän maisemaelämyksen vuoksi Enonsaari on käymisen arvoinen. Saaren luontopolku olisi syytä kunnostaa ja vaikeakulkuisimpia paikkoja helpottaa porrasaskelmilla tai kaiteilla, että saaren vetovoima kasvaisi.

Uusi laavu palaneen tilalle

Jäin miettimään, miksi Lahden alueen luontokohteet jätetään poikkeuksetta rappeutumaan. Miksi vaikkapa palaneita laavuja ei rakenneta uudelleen? Esimerkiksi Tapanilan läheisyydessä sijainnut laavu oli meidän perheen suosikkiretkikohteita. Ei ole enää. Pirunpesällä oli aikoinaan laavu. Ei ole enää.

On tietysti ikävää, että joku aina keksii polttaa laavun maan tasalle. Mutta eikö voisi ajatella, että laavun käyttöikä on sen viisi vuotta, jonka jälkeen se mahdollisesti rakennetaan uudelleen? Laavuissa ei ole kysymys mistään sibeliustaloarkkitehtuurista, eli varaa tähän pitäisi löytyä.

Lasten kanssa on ihan eri juttu kävellä rinkiä lähiön reunaman hiekkatiellä kuin lähteä retkelle eväät mukana. Kilometrit taittuvat aivan eri tavalla ja luonto tulee tutuksi. Luonnossa liikkumaan oppinut lapsi löytää aikuisenakin liikunnan riemun ja arvostaa luontoa.

Ulkoilureitit on myös heikosti merkitty. Kesällä latupohjat ja muut reitit risteilevät niin, ettei varmuutta oikeasta reitistä ole, ellei ole aiemmin jo käynyt samoilla paikoilla eksymässä. Matkailijoiden vuoksi reittien merkintöjen pitää olla yksiselitteisiä ja kunnossa. 

Esteetön luontopolku Linnaistensuolle

Suurin osa ulkoilureiteistä kulkee Salpausselän maastossa sekä muilla korkeilla mäenharjanteilla, mikä tekee reiteistä haastavia. Lahdessa tulisi olla mahdollisuus myös esteettömään luontoretkeilyyn. Tällainen reitti palvelisi paitsi pyörätuolin tai rollaattorin avulla kulkijoita myös lapsiperheitä.

Ehdotan esteettömän reitin rakentamista Linnaistensuon luontopolulle. Suomaasto on tasaista, mikä on hyvä lähtökohta reitille.  Reitin esteettömäksi tekeminen vaatisi lähinnä nykyistä leveämpiä pitkospuita, jotka jatkuisivat myös nykyistä pidemmälle, reitin metsäiselle ja juurakkoiselle osuudelle. Lisäksi reitille tulisi rakentaa nuotiopaikka tai laavu eväiden syömistä varten, luonnollisesti niin, etteivät suon luontoarvot tästä kärsi.

Linnaistensuon luontopolku on ollut jo vuosia kunnostamatta. Pitkospuut ovat osin heikossa kunnossa ja reitti veden peitossa. Reitin kunnostaminen on nyt ajankohtaista. Samalla voidaan tehdä Suomelle tyypilliseen luontotyyppiin tutustumisen mahdolliseksi  joukolle ihmisiä, joiden ulottumattomissa Lahden luontoelämykset tällä hetkellä ovat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enonsaari, Linnaistensuo, Salpausselän maasto, Tapanila, Lahti, luontomatkailu, esteettömyys, lapsiperheet, ulkoilu, luontopolku, näköala, luontokohde